Marraskuun alussa matkustin kiipeily-/vaellusreissulle Ecuadoriin. Kiipesimme Ecuadorin kolmanneksi korkeimmalle vuorelle Cayambelle 5790 metriin. Olin myös ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikassa, jännittävää!

Epävarmuus leimasi kesän suunnitelmia, kuten tietysti kaikilla muillakin. Kesäkuun puolella ilmoittauduin kuitenkin alppikiipeilyn tekniikkakurssille Chamonix'hin. Vuorilla on helppoa pitää väliä ihmisiin ja kesä ilman kiipeilyä tuntui tympeältä ajatukselta.

Vuorikiipeily- ja seikkailukirjat ovat olleet hyvää ajanvietettä, kun sattuneista syistä olen nyt viettänyt reilusti aikaa kotosalla.

Afrikan mantereen korkeimpana vuorena Kilimanjaro on haluttu kiipeilykohde Tansaniassa. Matkalla opitun viisauden mukaan kokemuksen ja koettelemuksen raja on välillä häilyvä, mutta mitä useammat yöunet omassa sängyssä on takana, sitä vaikuttavammalta kokemukselta koko matka tuntuu.

Nopean toiminnan naisena seuraava suurempi matkasuunnitelmani alkoi oikeastaan muodostua jo matkalla Etiopiasta kotiin. Hyvin sujunut Etiopian-reissu vahvisti varmuuttani siitä, että suuntana olisi seuraavallakin kerralla Afrikka ja vuoret.

Simienin kansallispuistoa Etiopiassa kutsutaan Afrikan katoksi. Alueella on useita huippuja, jotka nousevat yli neljän kilometrin korkeuteen, korkein niistä on Ras Dashen, 4550 metriä.

Kesäreissun viimeinen viikko kului Adventure partnersin järjestämällä jäätikkökurssilla Norjan Jostedalissa. Kursseja järjestetään sekä aivan aloittelijoille että jatkotasolle.

Chamonix'n kiipeilyreissun loppupuolella pääsin kiipeämään elämäni ensimmäisen varsinaisen kunnollisen pidemmän alppireitin, Arête des Cosmiquesin.