Maabongausta Togossa

Kun Beninistä kerran oli mahdollista matkustaa Togon puolelle, piti tilaisuus ehdottomasti käyttää. Pakko kyllä myöntää, että yksi iso syy Togossa käymiselle oli minulle uuden maan bongaaminen. Ohjatulla retkellä pääsi tutustumaan Togon pääkaupunki Lomeen hyvin pintapuolisesti, eikä maasta jäänyt erityisen kiinnostavaa kuvaa pikaisella pistäytymisellä.

Verrattuna Beniniin demokratian tila Togossa on heikompi. Presidentti Eyadéma hallitsi diktaattorin elkein lähes 40 vuotta, jonka jälkeen valtaan nousi perustuslain vastaisesti hänen poikansa. Togo on myös on köyhempi maa, kuin Benin. Katukuvassa se näkyi jotenkin levottomampana ja epäsiistimpänä yleisilmeenä, kuin Beninin puolella. Suuri satama on Lomessa tärkeä keskus, jonka kautta tavaraa kulkee maan pohjoisosiin ja sisämaahan jääviin naapurivaltioihin.

Lomessa vierailimme paikallisia veistoksia esittelevässä taidemuseossa. Sen lisäksi kävimme todella vastenmielisellä torilla, jossa turisteille kaupattiin vodun-uskonnon varjolla kuivattuja eläinten raatoja. Valikoimassa oli kaikkea mahdollista - apinoita, koiria, lintuja, kilpikonnia, lepakoita, vyötiäisiä, nahkoja, luita ja ties mitä. Paikkaa meille esitellyt mies väitti eläinten kuolleen "luonnollisesti", mutta sitä en kyllä usko alkuunkaan. Todella kuvottava paikka, ja toivon, että kukaan järkevä matkustaja ei rahoillaan tue tuollaista toimintaa.

Lounaspaikka Le Galion oli selkeästi länsimaisten suosiossa, siellä tuli vastaan yksi reissun huonoimmista kasvisruuista. Ennen lähtöä takaisin Beniniin kävimme vielä suurilla markkinoilla. Aggressiiviset myyjät kävivät hermoille, mutta näillä markkinoilla oli todella hyvät valikoimat kankaita ja koruja, joita porukastamme moni osteli tuliaisiksi.

Togosta ei jäänyt minulle mitenkään ikimuistoista matkaelämystä, mutta tulipahan käytyä. Hyvä muistaa, että paljon jäi varmasti myös näkemättä ja Togosta voi siis varmasti löytää toisenlaisiakin puolia.