Junalla Alpeille: laskettelua Zillertalissa
Keski-Eurooppa on kyllä maata pitkin matkustamiseen mainio: hyppäsin Brysselistä torstaina aamulla junaan ja illalla olinkin sitten Deutsche Bahnilla perillä Itävallan Innsbruckissa, josta kaverit hakivat Zillertaliin viikonlopuksi laskettelemaan.
Jääkiipeily on ollut omalla listallani talvilajien ykkösenä viime aikoina. Edellisen kerran olin ollut rinteessä kevyet 4 vuotta sitten Levillä keväällä 2018, joten vähän jännitti, mitä lautailusta tulee pitkän tauon jälkeen...
Ensimmäisenä aamuna otin vuokraamosta laudan alle ja lähdettiin porukalla laskemaan Zillertal Arenassa. Laskeminen isossa porukassa sujui suht hyvin. Vaikka olenkin laudalla aika paska laskija, pysyin jotenkuten mukana, vaikka vauhti ei päätä huimannut. Vedin niin monet pannut, että en edes jaksanut laskea monestiko kaaduin, mutta eipä onneksi käynyt mitään niin ei haitannut. Ehkä monen vuoden tauon jälkeen olisi voinut aloittaa vähän kevyemminkin, laskettiin tuntitolkulla ristiin rastiin keskusta. Olin aivan rikki loppupäivästä, viimeisessä mäessä tuntui, että jalat eivät enää totelleet yhtään. Mutta ai että, oli hauskaa!
Toisena päivänä lähdettiin Hintertuxiin vähän ylemmäs vuorille. Alempana laaksossa ja auringon puolella kevät oli jo aika pitkällä, ylempänä vuorilla oli viileämpää. Reilussa kolmessa tonnissa Hintertuxissa rinteet olivat hyvässä kuosissa ja ihmisiä liikkeellä lauantaina tosi vähän. Olin edellisestä päivästä aivan muussina ja laskeminen oli aika tuskaa, vedin ekalla laskulla useamman kerran nurin ja punaiset rinteet tuntuivat aika työmaalta päästä varovasti laudalla lanaten alas.
Laskupäivä jäikin vähän lyhyemmäksi, mutta syötiin lounasta rinneravintolassa ja vedettiin alhaalla pari bisseä after skissä, joka oli koronarajoituksilta juuri vapautunut. Käytiin myös kierroksella jäätikköluolassa. Olen vähän ahtaanpaikankammoinen, joten ensialkuun jään alla oleminen aiheutti vähän kuumottelua, mutta lopulta retki oli aika hauska.
Itse majoituin laakson halvimmassa hostellissa, josta ei ehkä tarvitse sanoa sen enempää, mutta ystäväni majoittuivat aivan upeassa Zelloon boutique hotellissa. Tyylikkään hotellin saunaosastolla kelpasi käydä rinnepäivän jälkeen rentoutumassa. En ole viime kesän jälkeen päässyt suomalaiseen saunaan, joten oli aika nannaa saunoa ja uida taivasalla. Laskemisesta kipeät lihaksetkin rentoutuivat kummasti.
Viimeisenä iltana syötiin aivan mielettömän upea illallinen Schulhaus -nimisessä raflassa. Olipa muuten paras ravintolakokemus pitkiin aikoihin, aivan järjettömän hyvää ruokaa ja hienot viinit kaverina. En edes tajunnut ottaa yhtään kuvaa, kun keskityin nauttimaan kokemuksesta ilman puhelinta kädessä. Todella tunnelmallinen pieni ravintola, valtavan ystävällinen palvelu ja kuten sanoin, järjettömän hyvät safkat. Lämmin suositus!
Olen kiertänyt viime vuosina enemmän Ranskan puolella, ja saksankielinen Eurooppa on jäänyt vähemmälle. Tämä oli itseasiassa ensimmäinen kerta, kun kävin Itävallassa. Viikonlopun laskureissu oli oikein onnistunut, jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi mäessä voinut ottaa vähän kevyemminkin. Rinteissä laskemiseen Zillertal oli mukava paikka, paljon pitkiä ja kivoja rinteitä.