Kohti Etiopiaa ja Kapua-keräyksen loppukiri

Sähköpostiin saapui juuri sähköinen viisumi Etiopiaan. Epätodellinen olo, että pitkään odotettu matka on jo aivan nurkan takana. Lento lähtee Brysselistä tulevana sunnuntaina illalla ja seuraavana aamuna pitäisi sitten olla Itä-Afrikassa.Kyseessä ei ole mikä tahansa huvireissu, vaan Kapua-vuoden huipentava matka. Kuluneen vuoden aikana olen parinkymmenen muun osallistujan kanssa kerännyt Kapua-projektin kautta rahaa kehitysyhteistyöhön. Varat menevät Väestöliiton, Taksvärkin ja Kynnyksen hankkeisiin eri puolille maailmaa.Etiopiassa ryhmämme käy tutustumassa vammaisjärjestö Kynnyksen kehitysyhteistyötoimintaan sekä maan pääkaupunki Addis Abebassa että Etiopian luoteisosassa Gondarin kaupungissa. Kynnys tekee työtä, joka tukee vammaisten ihmisten aktiivista toimintaa ja edistää vammaisten oikeuksien toteutumista. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi Etiopiassa sitä, että Kynnys tukee erityisesti vammaisia opiskelijoita, vammaisia naisia sekä kuurosokeita vammaisia sekä paikallisten vammaisten omien järjestöjen toimintaa. Etiopiassa on vammaisia ihmisiä 15-20 % väestöstä.Suomi rahoittaa kehitysyhteistyötä ulkoministeriön kautta. Edellinen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallitus leikkasi kehitysyhteistyöstä valtavasti ja romutti monen järjestön pitkäjänteistä työtä. Olen erityisen iloinen siitä, että kehitysyhteistyörahojen osuutta nostetaan Suomen ensi vuoden budjetissa roimasti. Valtion rahoituksen lisäksi järjestöt tarvitsevat myös omaa rahoitusta, jota voi kerätä eri tavoin, kuten tässä tapauksesa lahjoituksin.Kehitysyhteistyöhankkeisiin tutustumisen lisäksi matkaan kuuluu vuoristovaellus Etiopian Simien-vuorten kansallispuistossa. Kohteena on maan korkein vuori, Ras Dajen, joka nousee 4550 metrin korkeuteen. Odotan innolla vaellusta, vuoristomaisemat Etiopiassa ovat varmasti täysin omanlaisiaan. Kansallispuiston ainutlaatuinen luonto on mahtavaa päästä kokemaan läheltä. Viimeiset varusteet tosin ovat edelleen hankkimatta... Saa nähdä, nouseeko jalka huipulle asti, mutta luotan siihen, että kokemus on hieno joka tapauksessa.Tällä hetkellä tunnelmat koko Kapua-vuodesta ovat aika ristiriitaiset. Kuten keräyssivultani näkyy, en ole saanut tavoitteesta puoliakaan kasaan, ja sekös harmittaa. On ollut vaikeaa edes saada tätä tekstiä aikaan, kun hävettää oma heikko suoriutuminen.Syitä siihen, miksi ei ole sujunut, löytyy lähinnä peilistä ja kalenterista. Vuosi on ollut aika raskas. Keväällä töissä oli varsin poikkeuksellisia aikoja kaksien vaalien myötä, jotka veivät mehut aivan täysin. Olin kesän koittaessa niin väsynyt, etten tajunnut sitä itsekään.Siinä vaiheessa, kun kesälomalla levänneenä olisi ollut virtaa ryhdistäytyä keräyksen kanssa, tulikin eteen muutto Brysseliin. Nyt kun olen muuttanut yksin ulkomaille ja aloittanut uuden vaativan työn, on uuteen arkeen tottuminen ottanut aikansa. Tällä viikolla muutan täällä Brysselissä vielä uuteen kotiinkin, kevyesti kaksi päivää ennen Etiopiaan lähtöä.Olen pitänyt itselleni useamman puhuttelun siitä, onko mitään järkeä kaiken hässäkän päälle vielä itkeä keräyksen etenemisestä. Tämä ei mennyt parhaalla mahdollisella tavalla, sen kanssa voin elää. Olen tosi ylpeä jokaisesta eurosta, jonka sain kasaan, jokainen euro on menossa hyvään tarkoitukseen. Ja vielä on onneksi aikaa jäljellä ennen keräyksen päättymistä.

Haluatko auttaa loppukirissä? Kapua-sivuni kautta voit lahjoittaa.