Teströl és lélekröl - Kosketuksissa

Vein itseni eilen joululahjalipuilla elokuviin ja valitsin katsottavaksi kummallisimman pätkän, mitä Finnkinossa pyörii. Ilokseni ohjelmistosta löytyi unkarilainen Kosketuksissa (Teströl és lélekröl, 2017). Palkittuna "Unkarin Améliena" mainostettu elokuva ei ollut kyllä Amélien tapainen missään mielessä, mutta muutoin kaikin tavoin erinomainen elokuva.Elokuva sijoittuu teurastamolle, jonka vanha toimistopäällikkö Endre ja uusi tulokas laaduntarkkailija Mária oppivat näkevänsä samoja unia joka yö. Unissaan he ovat saksanhirviä lumisessa metsässä, kuitenkin työpaikalla he väistelevät toisiaan kuin säikyt pienet peurat. Teurastamo on tapahtumapaikkana rajussa kontrastissa unien rauhallisen metsän kanssa: työpaikalla lehmien veri lakaistaan päivän päätteeksi viemäriin, öisin metsässä kaiken peittää hiljalleen satava lumi.Päähenkilöiden suhde kehittyy hapuillen, pienin elein ja pitkin katsein. Pääosia esittävät Géza Morcsányi ja Alexandra Borbély tekevät hienovaraista näyttelijäntyötä ja paljon tapahtuu ääneen lausuttujen repliikkien ulkopuolella.Elokuva ei vastannut ennakko-odotuksiani lainkaan. En olisi osannut kuvitellakaan, että satunnaisesti valittu arki-illan elokuva voisi näin vaikuttava kokemus. Kun lähdin elokuvateatterista, tuntui kuin olisin ollut aivan toisessa paikassa, elokuvan tunnelma jäi vielä pitkäksi aikaa näytöksen päättymisen jälkeen pyörimään päähän. Filmi on Finnkinon ohjelmassa ainakin toistaiseksi, kipaise katsomaan!