Terveiset Brysselistä!

Terveiset Brysselistä! Olen ottanut tavaksi piipahtaa Belgiassa vuosittain, nyt on taas sen aika. Vaikka vaihto-opinnoista, jotka minut tänne ensi kertaa toivat on jo vuosia, edelleen tuntuu kotoisalta. Tällä kertaa olen tullut Brysseliin työreissulle, mutta ennen maanantaita on onneksi ollut kaksi täyttä päivää aivan omaa aikaa.Vaikka vaihtui jo joulukuuksi, Brysselissä on lämmintä ja sataa tihkuttaa, kuten aina. Ensimmäisen vohvelin söin jo yöpalaksi lentokentältä kaupunkiin mennessäni. Rakastan Belgian kansainvälisyyttä, ympärillä puhuttaan milloin ranskaa, flaamia ja englantia, suloisessa sekamelskassa.Nähtävyyksiä ei täällä tarvitse kiertää, kun kaupunki on tuttu. Silti käyn Mont des Artsilla ottamassa kuvan, kuljen Galerie du Roin lasikaton alla. On ihanaa, kun ei ole mitään varsinaisia suunnitelmia. Olen istunut itsekseni kahviloissa kirjan kanssa, notkunut päivän pitkin kirjakauppoja. Kipittänyt pitkin pikkukujia ja putiikkeja, istunut iltaa belgi-oluiden äärellä. Matkustanut junalla halki maaseudun ja kaupunkien kohti Antwerpeniä vaihtoaikojen parasta ystävääni tapaamaan. Kun tapaa vain kerran pari vuodessa, on aina paljon kerrottavaa.Pimeän ja väsyttävän syksyn jälkeen on ollut palkitsevaa tuntea olevansa ainakin pari päivää aivan oikeassa paikassa. Olen miettinyt, että mikä siinä on, että vaikka kahviloita ja kuppiloita on tietysti Helsinkikin pullollaan, ei tällaiseen täysin vapaaseen ja ihanan irralliseen oloon pääse kuin ulkomailla ollessaan.