Ratsastusretki Belgian rannikolla
Lähimatkailu jatkuu. Lähdimme huhtikuun viimeisenä viikonloppuna ystävieni kanssa Belgian rannikolle Oostduinkerkeen. Ainakaan minulle paikka ei ollut ennalta tuttu, mutta Oostduinkerken rannikolla on hiekkadyynejä, joista iso osa on luonnonsuojelualuetta.
Olen käynyt Belgiassa rannalla aiemmin vain Oostendessä. Siinä missä Oostendessä rantabuldevardilla riitti ihmisiä ja vilinää, Oostduinkerke oli ainakin alkukesästä hyvinkin rauhallinen pikku kaupunki. Vuokra-autolla matkaa Brysselistä perille oli vajaat pari tuntia.
Varasimme lauantaille ratsastusretken dyyneille Manege ter duinen -nimisestä paikasta. Olen viettänyt ensimmäisen luokan ja yliopisto-opintojen alkamisen välisestä elämästäni huomattavan suuren osan hevostalleilla. Kun hevoset olivat niin pitkään parhaimmillaan päivittäinen osa arkea, on niiden pariin aina toisinaan aivan valtava ikävä.
Olin haljeta innosta, kun kaarsimme tallin pihaan. Tallin edustalla odotteli useampia ihmisiä, hevosia tuli ja meni kentälle ratsastajien vaihtoon ja sieltä ryhminä kohti rantaa. Jouduimme hetken odottelemaan ja meno olisi voinut olla järjestelmällisempääkin. Ohjeet huudeltiin lähinnä ranskaksi ja flaamiksi, mutta pienen selvittelyn jälkeen saimme hevoset. Minun heppani oli pieni lauhkea rautias, jonka kanssa yhteistyö sujui hyvin.
Kentällä tallin pihassa ei paljoa totuteltu tai tuumailtu, vaan kunhan jokainen oli kavunnut pollensa selkään, lähti noin kymmenen ratsukon ryhmämme kohti dyynejä. Koska mukana oli paljon ensikertalaisia ratsailla, muutaman minuutin ohjeistus kuinka homma toimii olisi ehkä ollut paikallaan.
Istuin satulassa ja hevosen käynti pehmeässä hiekassa keinutti kevyesti. Viileä merituuli muistutti kesän olevan vasta alussa, vaikka aurinko paistoi täydeltä terältä. Minusta tuntui kuin ratsastaminen olisi yhtä helppoa kuin hengittäminen, vaikka edellisestä kerrasta ratsailla oli useampia vuosia. Jonnekin selkärankaan kaikki ne hevosen selässä vietetyt tunnit ovat jääneet.
Reilun tunnin ratsastusretken aikana pääasiassa käveltiin dyyneillä ja rannalla. Retkeä veti tallityttö, joka ei oikein puhunut englantia. Parhaan kokemuksen saanee, jos hevosen selässä itsenäisesti olo on mukava, sillä ohjausta ei juuri ollut. Reissu maksoi 35€ käteisellä ja kypärän sai lainaksi.
Ratsastajien taitotason mukaan vauhtia olisi voinut olla enemmänkin. Täytyy myöntää, että rannalla laukkaaminen jäi ajatuksena kutkuttamaan sen verran, että saatan mennä uudelleenkin...
Manege ter duinen
Guldenzandstraat 87
8670 Oostduinkerke
Varaukset puhelimitse