Mitä kävi reissupakulle?

Kerrataanpa lyhyesti: ostin alkukesästä auton, josta kevyellä puunaamisella tuli kiva reissupaku kesäksi. Ensimmäisellä reissulla päräytin Ruotsiin ja Norjaan kiipeilemään heinäkuussa. Asuin autossa lopulta yhteensä vajaat pari viikkoa. Paku kulki mukavasti vuorille ja takaisin Helsinkiin. Syksyllä kävikin sitten niin, että sain töitä Brysselistä. Kesän reissu jäi sitten samalla myös minun ja pakun viimeiseksi yhteiseksi reissuksi, sillä Bryssel on kaupunki, jossa auton, varsinkaan ison ja vanhan auton, pitämisessä ei ole mitään järkeä. Paku meni myyntiin ja löysi pian uuden kodin.Vaikka pakusta luopuminen oli monella tapaa viisas valinta, harmittaa vähän silti! Parasta omassa pakussa oli, että auton sai laittaa juuri sellaiseksi, kuin halusin. Itselleni riitti todella simppeli laveri, pieni hylly lähinnä ruoanlaittotarvikkeille ja mukavasti tilaa kiipeilykamppeille, joita levittelin pitkin autoa. Pidemmälle reissulle pakuun olisi ollut syytä kehittää parempaa ilmanvaihtoa ja muuta sellaista, mutta kesäkeleillä sivuoven raollaan pitäminen riitti.Kustannuksissa pakukesä ei esimerkiksi pidempään Alppireissuun verrattuna tullut sen kalliimmaksi. Vakuutukset, diesel ja laivaliput maksoivat tietysti jotain, mutta kun majoitus oli sitten käytännössä ilmainen, tuli myös säästöjä. En oikeastaan jäänyt itse auton osaltakaan juuri tappiolle, sain pakun myytyä lähes samaan hintaan kuin sen keväällä ostinkin. Erityisen tärkeää minulle oli kesän reissulla välttää lentämistä, joten pohjoismaiden kiertely maata pitkin oli siinäkin mielessä mainiota.Pakukesästä jäi käteen monta hyvää hetkeä. Olen aiemmin reissannut kaverien pakuilla ja oman auton kanssa oli ihanaa olla liikkeessä. Opin parkkeeraamaan ja peruuttamaan, vaikka olen omasta mielestäni melko keskinkertainen kuski. Pakulla pääsi just sinne, minne halusi mennä.Kaikkein ikimuistoisin yöpaikka kesän reissulta on yllä kuvassa: Jostedalenin jäätikkökurssin jälkeen kouluttaja suositteli mieletöntä paikkaa aivan Jotunheimenin kansallispuiston laidalla yösijaksi. Hiekkatien laidalla vuorten keskellä oli ihan mahtavaa juoda viimeiset aamukahvit retkikupista ja hengittää sisään jäätiköltä puhaltavaa viileää ilmaa ennen kuin reissu alkoi jo kääntyä kotimatkaksi.