Lost in music 2015
Lost in music kerää joka syksy Tampereelle Suomen kiinnostavimmat bändit ja musiikkialan tyypit. Rannekkeella pääsee katsomaan kaikkea, joten viime viikolle kertyi kolme iltaa pelkkiä bändejä, kyllä kelpaa.
Tuntuu, että aivot eivät ole vielä ehtineet edes eritellä, mitä kaikkea tuli nähtyä melkein parinkymmenen setin sarjassa. Tässä kuitenkin parin lauseen tunnelmat kaikista kurkkaamistani keikoista.
LCMDF
Telakalla, miksi ihmeessä? Keikkapaikka oli bändin tyylille ihan surkea, oli ehdottomasti huonoin LCDMF-keikka, mitä olen ikinä nähnyt. Uusi biisi Idiot kiinnostaa, jäi soimaan päähän.
Ronya
Näin pari biisiä keikan lopusta. Ihan kiva, mutta Pakkahuoneen puolityhjälle salille esiintymiseen karisma ei oikein meinannut riittää.
K-X-P
Kolmas kerta tänä vuonna, viimeksi Naamoilla ja Flow'ssa. Kiva nähdä Klubilla, toimi. Niitä bändejä, jotka kannattaa mennä tsekkaamaan aina, kun tulevat vastaan.
Death Hawks
Muistelin nähneeni nämä joskus aiemminkin. Google kertoi tämän tapahtuneen vuonna 2014 Naamoilla. Hyvä keikka, ei ehkä mitään helpointa hengailumusiikkia, mutta hyvällä tavalla hypnoottista katsottavaa ja kuunneltavaa.
Hisser
Tunnistin tasan yhden Radio Helsingissä soineen biisin. Ei mitenkään ikimuistoinen esitys.
Teksti-TV 666
Nähty viimeksi tänä kesänä Naamoilla, oli siellä hyvä. Tällä kertaa en ehkä illan päätteeksi oikein jaksanut keskittyä, sanoista ei saanut mitään selvää ja biisit vähän toistivat itseään. Esiintyminen isolla lavalla oli vähän poukkoilevaa.
Lieminen
Party time, excellent. En olisi ikinä, ikinä, ikinä uskonut tykkääväni Liemisestä, mutta pari biisiä setin lopusta olivatkin tosi jees.
Elias Gould
Ihana, ihana, ihana. Hyviä biisejä ja söpöjä poikia. Hauskat spiikit ja yleisö messissä, pitää nähdä uudelleen asap.
The Northern Governors
Nimen perusteella luulin, että tämä on jotain viikinki-heviä. Ei sitten ollutkaan, vaan jazzia. Vähän sellaista "firman pikkujoulut" -henkistä musaa. Ei varsinaisesti huono, mutta jäi vähän taustahälyksi.
Tiisu
Yksi LIM:n huikeimmista! Ihan kreisi meno. Pakko päästä uudelleen keikalle!
Roope Salminen & Koirat
Olen nähnyt Roope Salmisen Le Bonkissa ehkä kolme-neljä vuotta sitten, soittamassa covereita. Meno oli silloin huikea, mutta nyt jonkinlaiseksi "vauvasta vaariin" -henkiseksi mediapersoonaksi muuttuneen Salmisen show ei oikein jaksanut innostaa.
Iisa
Ihana Iisa, taas. Kun edellisestä kerrasta tasan samassa paikassa oli vain pari viikkoa, tunnelmaan oli helppo heittäytyä onnellisena kellumaan.
Antti Tuisku
Peto on irti ja niin edelleen. Ihan siistiä nähdä, mistä tässä hypessä on kyse. Massahysteriaa yleisössä, ihan viihdyttävä show. Toisaalta, kun Idols tuli telkkarista, elin itse synkkää rock-vaihetta enkä ole vieläkään unohtanut, että Anttituisku oli muinoin aika nolo.
Underwater Sleeping Society
Melko mitäänsanomatonta vaihtoehtorokkia. Ei jäänyt erityisesti mieleen.
Lapko
Aikamatka abi-kevääseen ja Tavastian eturiviin kiljumaan. Pakkahuoneen eturivissäkin kelpasi kiljua Ville Maljan nahkashortseille. Vanhat lempibiisit, oi, mitä fanityttö-onnea. Viimeksi näin bändin kellari-klubilla Kölnissä, siihen verrattuna iso stage oli aika eri miljöö, mutta tuttu meininki.
Rytmihäiriö
Oih, kunnon metallimöykkää pitkästä aikaa. Kyllä vaan kaikesta indie-huminasta huolimatta rehellinen räminä osuu ja uppoaa.
Pariisin Kevät
PK:n Astronautti on loistava levy, mutta uudemmat veisut eivät niin iske. Keikka sarjaan ihan kiva, mutta ollaan kai kasvettu eri suuntiin.
Erakossa
Löysään hirteen on hauska kappale. Bändin meno sopi festivaalin viimeiseksi, kun paikalla jaksoi notkua vain satunnaisia kovakuntoisia huojujia. Jossain muussa vireystilassa varmasti viihdyttävämpi.
// Almost 20 bands in three nights: Lost in music.