Kaikki on hyvin

Paluun jälkeen tunteet ovat sahanneet vuoristorataa, heitelleet laidasta toiseen aivan liian nopeasti. Olen ollut vihainen ja turhautunut, turta ja tylsistynyt, onnellinen ja ihastunut, tyytyväinen ja tyytymätön.

Tavallisesti en juuri tunteile, sanan ylidramaattisessa merkityksessä. Totta kai välitän, innostun ja tuohdunkin toisinaan, mutta ilman äärimmäisyyksiä. Epämääräinen tunnemuhju tuntuu siihen tottumattomasta vaikealta.

Ylikierroksilla käyvien aivojen rauhoittelu ei ole onnistunut oikein millään. Samaan aikaan tuntuu ihan täydellisen turhalta tehdä omista mielenliikkeistään niin suuri numero. Länsimaisen etuoikeutetun kermaperseen kitinää tämä vain, muistuttelen itselleni.

Kaappasin lainasin kaverin koiran viikoksi, ollaan kävelty iltaisin tuntikausia. Pimeässä metsässä, järven rannalla auringonlaskun aikaan. Kun keho on pysynyt liikeessä, ovat levottomat ajatukset vähitellen asettuneet aloilleen. Iltaisin on voinut nukahtaa jalat väsyineinä koira sängyn vieressä tuhisten.

Kaikki on hyvin.

// Long walks in the forest and by the lake to calm my mind. Everyhting is allright.