Identiteettikriisi

nalkkila2

Identiteettikriisiä puskee. Tästä patalaiskasta akasta on puolivahingossa tullut vapaapäiväänsä reippaasti ulkoilemassa viettävä tapaus. Viikonloppunakin suuntasin kotikotiin ja lauantaina lähdettiin harrastamaan vähän kaikenlaista. Mukana itsensä säännöllisesti sairaalakuntoon ruhjova vanha kaveri ja kaksi australialaista mimmiä.

Ensimmäinen välipysähdys oli Askolan hiidenkirnut, ihan hauskoja monttuja. Siitä aivan kulmilta löytyi Nalkkilan släbi -niminen kiipeilymesta. Koska oltiin liikkeellä useamman hengen porukassa, kävin ankkurin teon lisäksi ylhäällä vain yhtä reittiä pariin otteeseen. Repesin tyystin, kun ankkurilta laskeuduttuani toinen aussityttö sanoi, että vaikutan olevan "outdoorsy person". Minäkö, ikuinen sohvapottu ja liikunnanvihaaja 4life!

Omassa päässäni minä en ole liikunnallinen ulkoileva ihminen. Kiitos koululiikunnan kärsimysten, olen kehittänyt nyrkkisäännön liikuntaharrastuksille: jos lajiin kuuluu juoksemista, joukkue, pallo tai maila, en edes yritä. Enkä helvetissä hiihdä metriäkään. Tavallaan tuntuu ihan typerältä, että olen jättänyt nihkeiden koululiikuntamuistojen takia monta mahdollisesti mukavaakin lajia kokeilematta.

Kiipeilyinnostus on saanut minut muuttamaan suhtautumistani liikuntaan ja vähentänyt ennakkoluuloja myös muita lajeja kohtaan. Silti tuntuu välillä siltä, että larppaisi jotakin satunnaista sporttimimmiä ja voisi koska tahansa narahtaa huijarina. Koska minähän inhoan liikuntaa, piste.

nalkkila1

Kiipeilyllisesti Nalkkila ihastutti. Släbit, eli loivat seinät, ovat minun suosikkejani. Rumien voimaliikkeiden ja leuanvetojen sijaan tasapainotellaan jaloilla. Uskalsin tuolla myös liidata, hyvä minä. Kiva paikka, tänne uudelleen!

Loppupäiväksi lähdettiin melomaan Pornaisiin. Paahtava helle oli lämmittänyt kallion aika kuumaksi, joten oli kiva päästä veteen virkistymään, lämmintä oli tosin sekin. Temppuiltiin kaikenlaista ja opettelin perusjuttuja, kuten keikuttiin kajakeista pois ja kavuttiin takaisin, mikä sujui helpommin kuin kuvittelin. Tänä kesänä tahdon vielä ehdottomasti merelle melomaan. (Mielikuvissani seilaan sujuvasti oranssinpunaiseen auringonlaskuun aallonharjalla, mutta noh, joku aloittelijaystävällinen leppoisa sunnuntairetki kelpaa myös... Vielä on vähän eskimokäännöseen meikäläisellä matkaa!)

// This lazybones is slowly but steadily turning to a person that was yesterday described as "outdoorsy". Great day, climbing and paddling in a good company!

Edellinen
Edellinen

Helvetinjärven kansallispuistossa

Seuraava
Seuraava

Kiipeily: sisäseinältä ulkokalliolle