Flow Festival 2015
Viime vuonna menin Flow'hun yhdeksi päiväksi, yksin. Ja ei hitto, miten yksinäinen ja onneton olinkaan. Muistikuvat illasta ovat lähinnä ankeaa haahuilua ja vastaan tulleille tuttaville selittelyä kadonneista kavereista, sillä tuntui jotenkin uskomattoman nololta tulla festareille yksin. Siellähän kaikkien kuuluisi olla kaveriporukoissa viettämässä elämänsä parasta aikaa jne... Eivätkä ennalta odottamani bänditkään oikein sykähdyttäneet.
Tänä vuonna menin Flow'hun, kahdeksi päiväksi, yksin. Ja ei hitto, miten kivaa siellä oli! Enkä minä mitään yksin edes ollut, törmäilin tuttuihin koko ajan, uusiin ja vanhoihin. Hengailin kivojen ihmisten kanssa ja kävinpä treffeilläkin festaroinnin lomassa. Ne hetket, kun olin itsekseni, eivät olleet edellisvuoden tyyliin lainkaan ahdistavia, vaan olo oli rauhaisa. Siellä minä olin, kauniissa Suvilahdessa ja varsin tyytyväinen itseeni ja elämääni. Kehitystä havaittavissa?
Tällä kertaa bänditkin osuivat sopivasti kohdalleen. Oli kiva nähdä kotimaisia suosikkeja, kuten LCMDF, French Films ja Regina, pitkästä aikaa. Paperi T oli pakko tsekata, keikka pyöri hienosti maagisen massahysterian ja artsu-hörhöilyn rajoilla. Pet Shop Boys räjäytti tajunnan ja tanssijalat. Sunnuntain kuningatar oli Florence, ei jestas mikä karisma. Beck oli varsin mainio, ja illan päätteeksi kävin vähän kuuntelemassa Alt-J:tä, mutta enää en väsymykseltäni jaksanut keskittyä ja lähdin laahustamaan junalle.
Vaikka Flow'ssa oli tänä vuonna ihan pirusti väkeä, tuntuivat järjestelyt jotenkin sujuvammilta, kuin viime vuonna. Ruokakojuille oli tuskaiset jonot ja Black tentiin ei tietenkään keikkojen alkamisen jälkeen päässyt lähellekään, mutta se nyt oli arvattavaa.
Kiitos 2015, palautit uskoni Flow'n erinomaisuuteen.
// End of the festival season 2015: Flow Festival. Lovely Suvilahti area, sunny weather, wonderful people and great bands.