Eurooppalaiset unet

Pitkästä aikaa kirjajuttu! Tämä arvio julkaistiin jo alkuvuodesta eräässä lehdessä, mutta ajattelin heittää sen tännekin tontille.

Emma Puikkosen Finlandia-palkintoehdokkaaksi päässyt Eurooppalaiset unet on todella taidokas episodiromaani.  Kirjan lukujen kohtaukset liittyvät vain löyhästi toisiinsa, mutta muodostavat silti verkkomaisen kokonaisuuden. Tarinoiden risteyskohtien oivaltaminen palkitsee lukijan. Erityisen onnistunutta on vaihtelu ajassa: mitä oli ennen, mitä on nyt, mitä voisi olla tulevaisuudessa.

Moninaisuudessaan yhtenäinen on Euroopan unionin slogan. Kirjan nimen mukainen rajaus nimenomaan Eurooppaan puhuttelee: maanosamme tuntuu olevan historiallisten käänteiden äärellä nytkin. Hahmojen kokemukset ovat hyvin kaukana toisistaan, mutta ne muodostavat silti vankan kokonaisuuden. Suuret tunteet ovat universaaleja, ne liikuttavat kaikkialla, ihmiset ovat samanlaisia.

Tarinat linkittyvät mielestäni uskottavasti myös tämän päivän ajankohtaiskeskusteluun. Onko Eurooppa vain yhden aikakauden uni? Toisaalta kirja myös luo toivoa ja muistuttaa osuvasti, miten sattumanvaraisilta historian suuret hetket jälkikäteen vaikuttavat

.Alle pariin sataan sivuun on tiivistetty ihon alle hiipiviä ihmiskohtaloita. Kertomukset nykypäivän ruotsalaislähiön somalitytöstä Berliinin muurin eri puolille jakautuneeseen perheeseen kuvaavat luontevasti kokonaisen maanosan käännekohtia ja jännitteitä.

// Book review Eurooppalaiset unet by Emma Puikkonen.