Surffireissu soolona Senegaliin

Helmikuun lomaviikon oli tarkoitus olla laskettelureissu, mutta kun suunnitelmat painua perheen kanssa pohjoiseen eivät onnistuneet, aloin miettiä vaihtoehtoista kohdetta. Pikaiset Google-haut “surffaus Afrikassa” ja “suorat lennot Brysselistä” tuottivat tuloksena Senegalin.

Olen kierrellyt eri puolilla Afrikkaa aiemmin rokotetutkimuksessa Beninissä, varainkeruu- ja vaellusmatkalla Etiopiassa ja Kilimanjaron kiipeilyreissulla Tansaniassa, mutta nämä kaikki ovat olleet järjestettyjä ryhmämatkoja. Tällä kertaa suuntasin reissuun ihan yksin ja omatoimisesti.

Saapuminen Dakariin

Lento Brysselistä Dakariin kesti vain reilut viisi tuntia ja laskeutui mukavasti alkuillasta. Meno-paluu Brussels Airlinesillä maksoi suht suolaisesti, tuhannen euron luokkaa. Rajalla piti jonottaa hetki, että sain leiman passiin, viisumia tai muita muodollisuuksia ei tarvita.

Heti kentän ulkopuolella oli vastassa toiveikkaiden taksikuskien parvi. Olin tyytyväinen, että varasin suoraan surffipaikasta kuljetuksen, sillä nytkin sai ravistella hihasta “parkkirahan” nyhtäjiä ja muita turistin höynäyttäjiä ihan riittävästi.

Ajaessa lentokentältä kohti kaupunkia näkyy uudenkarhea jalkapallostadion, jonka rakentaminen maksoi satoja miljoonia dollareita. Muutoin maisema on tasainen, teiden varsilla on mainoksia brändeiltä, joita en tunne. Liikenne on sekoitus uusia katumaastureita, pikkubusseja tupaten täynnä ihmisiä ja autonrämiä, joiden pakokaasut ovat niin tummia, että EU:n päästönormeista ei selvästi ole kuultukaan. Tietulleja ranskalaisen mallin mukaan täällä sen sijaan on, Suomessa niitä ei vieläkään ole saatu käyttöön.

Majoitus Malika Surf Campissa

Varasin Dakariin majoituksen ihan vaan Googlesta löytämästäni surfficampista. Malika Surf Camp -nimistä paikkaa pyörittää senegalilais-italialainen pariskunta. Malika sijaitsee pääkaupunki Dakarissa Yoffin rannan tuntumassa, Yoff on kaupunginosana melko varakkaan, siistin ja hyväosaisen oloinen paikka.

Minulla oli surfficampissa kahden hengen huone yhdelle, olen liian vanha ja mukavuudenhaluinen jaettuihin dormeihin useammaksi päiväksi. Yleisesti, mikään Malikassa ei ollut mitenkään luksus, mutta kaikki toimi aivan riittävän hyvin, ja viikon surffit, safkat ja majoitus oli erittäin edullista lystiä.

Parasta yksin reissaajan näkökulmasta oli, että paikalla oli paljon muitakin matkustajia hädin tuskin täysi-ikäisistä surffipummeista nelikymppisiin työssäkäyviin aikuisiin, vapaaehtoistöissä kuukausia Senegalissa viettäneistä tyypeistä muutaman päivän vierailijoihin. Porukka oli todella letkeää ja helposti lähestyttävää, tuntui nopeasti siltä, että pääsee mukaan talon rytmiin.

Surffaus Yoff Beachillä

Alkuun sanottakoon, että olen täysin tunari surffaaja ja vietän enemmän aikaa pinnan alla pärskien kuin laudan päällä kruisaillen. Ensikosketukseni surffaukseen sain joululomalla Marokossa, mutta surffikokemukseni ennen tätä oli silti yhden käden sormilla laskettavissa.

Aivan surfficampin edustalla Yoffin rannalla aaltoja riittää koko päiväksi, mutta mitään hirveän aloittelijaystävällisiä ne eivät minusta olleet. Vesi oli likaista ja haisi (ja maistui, kun sitä sai suuhunsa otettuaan linkouksen laudan päältä…) melko pahalta ja siinä kellui paljon roskia.

Malikan surffiopettajia oli useampi, kaikki paikallisia ja kaikki todella hyviä: koko ajan vedessä oli turvallinen olo. Apua aallon nappaamiseen ja neuvoja oman tekemisen parantamiseen sai pyytäessään. Muutaman päivän rypemisen jälkeen aloin päästä hommasta koko ajan paremmin jyvälle ja tunnelma vedessä oli hilpeä.

Pahinta surffauksen opettelussa on oman osaamattomuuden sietäminen. Turhaudun turhan nopeasti, jos ei suju ja kehity. Varsinkin, kun aallot olivat sotkuisia enkä osannut valita niistä oikeita yritettäväksi, oli hermo loppua kesken. Parina päivänä vedin itseni vähän liian piippuun, ja väsyneenä vedessä ei ollut niin hauskaa.

Toisaalta jokainen onnistunut sekunti laudan päällä teki kaikesta räpiköinnistä sen arvoista. Parhaimpien aaltojen jälkeen nousin rannalle nauraen ääneen. Rakastan sitä tunnetta kun keho on kaikkensa antanut ja aivot täysin tyhjät kaikesta muusta.

Joogaa kattoterassilla

Jooga tuntuu sopivan monen lajin kanssa hyvin. Kiipeilyssä siitä huomaa olevan paljon iloa, mutta myös surffaamiseen joogaharjoitus tuntui tuovan lisää liikkuvuutta ja yleistä vetreyttä lähteä laudalle.

Malika Surf Campissa joogaopettaja piti suunnilleen joka toinen aamu tunnin ennen surffausta. Kattoterassilla oli kiva kuunnella heräilevää kaupunkia ja reipas flow sai kehon mukavasti käyntiin ennen mereen menemistä.

Dakar päivällä ja yöllä

Yoffissa oli reissun alkupäivinä suuri hengellinen juhla. Paikalliset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja liikenne aivan totaalisen tukossa, kun kaikki pakkasivat kohti rantaa. En ole suuri ihmismassojen ystävä muutenkaan ja varsinkin valkonaamana ventovieraassa kaupungissa sellaiseen sykkeeseen tuntui vähän vaikealta hypätä mukaan. Myönnän auliisti, että parina ensimmäisenä päivänä muualla kuin rannalla liikkuminen jännitti.

Kun parissa päivässä kävi ilmi, että seutu oli aivan leppoisaa ja asiallista, oli kiva tarkkailla paikallista elämänmenoa ja kiertää lähialueen kuppiloita ja kioskeja. Söin kaiken maailman katukeittiöistä ja rantakojuista, lähinnä kalaa ja riisiä ja kumma kyllä vatsa kesti eväät hyvin. Safka oli tosi halpaa, annokset 2-4 euron luokkaa, mutta ruokien makumaailma ei oikein ollut minun makuuni. Kotiinpaluun jälkeen taitaa pizza maistua pari päivää…

Ranskan kielitaidosta oli tällä reissulla tosi paljon hyötyä, pelkällä englannilla olisi ollut ehkä enemmän setvittävää. Puhuin viikossa enemmän ranskaa, kuin mitä Brysselissä kuukaudessa. Oli tosi palkitsevaa huomata, että kielikurssien tankkaamisesta alkaa olla oikeasti hyötyä.

Viikko Senegalissa oli todella rentouttava ja iloinen. Keskityin pääasiassa rantaelämään, enkä juuri kiertänyt kaupungilla. Yhtenä iltana tytöt surfficampista puhuivat minut mukaansa keskustaan kattoterassille teknobileisiin. Olen pohjimmiltani laiskanpulskea nyhverö, joten pieni tuuppaus tuli tarpeeseen, ja lopulta Dakarin yö oli kaunis ja reissu tanssimaan tosi hauska.

Meren ja auringon petollinen yhdistelmä kosahti vasta viimeisenä päivänä, ja kotimatkalle lähdin hartiat ja käsivarret punaisena helottaen…