Joulun surffiloma Marokossa

Surffaaminen on yksi niistä lajeista, joiden kokeilemista olen suunnitellut jo pidempään. Joulureissu Marokon rannikolle oli mainio yhdistelmä rantaelämää, aloittelijaystävällistä surffausta ja leppoisaa oleilua. Eikä yhtäkään joululaulua.

Halusin nimenomaan Marokkoon, enkä esimerkiksi Portugaliin, koska tahdoin matkustaa Euroopan ulkopuolelle, enkä ollut vielä Marokossa käynyt. Loppuvuoden reissuputkeni kulki lopulta neljälle mantereelle, kun Marokko Afrikan puolella pisti matkavuoden pakettiin.

Varattiin itse asiassa tämä reissu pikkusiskoni kanssa jo viime jouluksi, mutta silloin Marokko sulki koronan takia rajansa pari viikkoa ennen joulua. Pettymys oli silloin suuri, ja vielä suurempi oli nyt helpotus, kun tänä vuonna vihdoin ja viimein päästiin reissuun. Lensimme Brysselistä Agadiriin muutamassa tunnissa.

Majoitus surffileirissä

Majoitumme Tamraghtin kylässä Wave Gypsy -surf campiin. Tamgarght on aivan tunnetumman Taghazoutin kylän vieressä, reilun puolen tunnin matkan päässä Agadirista. Kylä on täynnä surffileirejä, eikä ensikertalaisina tehty mitään erityisen syväluotaavaa tutkimusta niiden eroista.

Wave Gypsy valikoitui lähinnä siksi, että nettisivujen perusteella se vaikutti mukavalta, ja se osoittautuikin aivan asialliseksi paikaksi. Huone oli valoisa ja siisti, iltaisin istuttiin kattoterassilla ihailemassa auringonlaskuja. Viikon surffi- ja joogapaketti maksoi n. 700 euroa per henkilö sisältäen varusteet, ruuat ja lentokenttäkuljetuksen.

Surffaamisen opettelu

Surffaamisen opettelu oli hauskaa, mutta myös fyysisesti yllättävän rankkaa. Aloitimme pienemmiltä aalloilta ja aika monen veteen kellahtamisen jälkeen aloin toisinaan päästä jo laudan päällekin. Parina ensimmäisenä päivänä homma kehittyi nopeasti ja jokainen pienikin onnistunut aalto tuntui suurelta saavutukselta.

Loppuviikosta, lepopäivistä huolimatta, lihakset alkoivat olla aika muussia ja oli yhä vaikeampaa löytää tahdonvoimaa mennä aaltojen piestäväksi. Samalla rupesi turhauttamaan, kun kehitys tuntui jämähtäneen eikä surffaus mennyt eteenpäin. Tästäkin aallonpohjasta (pun intended) noustiin, ja surffireissu päättyi hyviin tunnelmiin, kun viimeisenä päivänä sain muutaman hyvän aallon. Tästä on hyvä jatkaa, koska olen varma, että tämä ei jäänyt viimeiseksi surffireissukseni.

Paluu joogamatolle

Surffaamisen lisäksi varattiin myös muutamalle päivälle joogatunnit. Kun asuin vielä Helsingissä, joogasin säännöllisesti parikin kertaa viikossa. Viime aikoina jooga on vähän jäänyt muiden lajien jalkoihin.

Oli ihanaa löytää taas matolta sekä kehoon että mieleen rauhaa ja rentoutta ja palautella mieleen, miten mihinkin asanaan asetuttiinkaan. Jooga oli myöskin surffaukselle hyvää vastapainoa, kun kroppaa sai availtua.

Tamraghtin kylä

Tamraght oli todella rauhallinen pikkukylä. Olin aiemmin kuullut useammalta naismatkailijalta melko ikäviä kokemuksia Marokosta lähinnä häirinnän ja huutelun osalta, mutta kenties ongelma on suurempi isommissa kaupungeissa. Ainakin tässä leppoisassa surffarikylässä sai kyllä kierrellä kaikessa rauhassa.

Joiltakin osin huomasi, että matkailun ja ylipäätänsä yhdyskuntarakenteen kaikkia puolia ei ollut Tamraghtissa rahkeita hoitaa kunnolla, sillä sekä rannalla että kaupungilla roskia riitti. Roskakasasta tien laidalla syötävää kaivelevat kamelit eivät olleet mitenkään mieltäylentävä näky. Tamraghtiin rakennettiin paljon uutta ja paikalliset povasivat alueen kehittyvän kovasti lähivuosina. Toivon, että samalla myös ympäristönäkökulmat pidetään mielessä.

Hey Yallah - kaunis uusi kahvila

Saimme surffileirissä aamupalat ja illalliset maukasta marokkolaista kotiruokaa, joten kylän kuppiloihin ei juuri tullut tutustuttua. Muutama paikka, joissa kävimme syömässä olivat melko keskinkertaisia.

Kahvilarintamalla sen sijaan Tamraght on kovassa nosteessa, sillä kylille oli juuri muutamaa päivää aiemmin avattu aivan hurmaava erikoiskahvila Hey Yallah. Kaunis valoisa tila, ystävällinen vastaanotto ja aivan pirun hyvät kahvit - toimiva konsepti kaikkinensa. Tämä kannattaa tsekata pidemmänkin matkan takaa, jos liikkuu alueella.

Kokonaisuutena viikon surffireissu oli todella onnistunut. Tältä reissulta toivoin ennen kaikkea rentoutumista ja täydellistä irtautumista arjesta ja töistä, ja siinä onnistuttiin. Viikossa en todellakaan muuttunut mestarisurffaajaksi, mutta innostus oppia lajista lisää kasvoi kovasti.

Edellinen
Edellinen

Paluu seikkailuihin - vuosikooste 2022

Seuraava
Seuraava

Työmatkalla YK:n luontokokouksessa Montrealissa