Majavien mailla – Isojärven kansallispuisto

Isojärven kansallispuisto

Alkukesä Keski-Euroopassa on saanut kaupunkilaishiirenkin haaveilemaan luonnon rauhasta. Brysselistä kotimaahan matkustaessa oli toivelistani kärjessä olikin lähinnä painua metsään. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kansallispuistoista useampi on jo tullut tutuksi aiempina vuosina. Viime kesänä pyyhällettiin siskojen kanssa Seitsemiseen, tällä kertaa reissuseuraksi lähteneen pikkusiskon kanssa oltiin yksi yö telttailemassa Isojärven kansallispuistossa.

Isojärven kansallispuisto osui sopivasti Tampereen kautta Jyväskylään suuntautuneen sukulointi- ja festarikierroksen yhteyteen. Kuhmoisissa sijaitseva kansallispuisto on noin puolentoista tunnin päässä Tampereelta autolla. Isojärvi oli siitä hauska paikka käydä, että minulla ei ollut sieltä oikein minkäänlaisia mielikuvia ennakkoon. Ehkä Isojärvi on vähän jäänyt muiden alueen tunnetumpien kansallispuistojen jalkoihin huomiossa, vaikka kävijämäärät ovat täälläkin olleet kovassa kasvussa.

Pikaisella selvityksellä ja opastauluista paikan päältä kävi ilmi, että Isojärven luontoon vaikuttavat erityisesti majavat, joiden padot nostattavat vettä välillä reiteillekin. Seudulta löytyy myös historian havinaa metsähakkuiden tukikohtina toimineiden tukkikämppien muodossa. Herettyssä reittien lähtöpisteessä tukkikämpässä toimii kiva kahvila, josta nappasin mukaan myös kansallipuiston majavalla kuvitetun kangasmerkin.

Isojärven kansallispuistoIsojärven kansallispuistoIsojärven kansallispuistoIsojärven kansallispuisto Kalalahti

Yhden yön retkelle sopiva reitti syntyi, kun yhdistimme Savottapolku- ja Jätkänpolku-reiteistä vajaan parinkymmenen kilometrin kierroksen. Arki-iltana polulla ei ollut juuri ketään ja leiripaikassa Kalalahdessa oli meidän lisäksemme vain yksi toinen seurue. Kalalahdessa järven rannalla oli laavu, tulentekopaikka (huom! tarkkana metsäpalovaroitusten kanssa!) ja valmiiksi tasoitettuja telttapaikkoja puiden lomassa. Vettä sai kantaa mukana aika reilusti, sillä kaivoja ei ole reitin varrella missään.

Koska omat retkeilyvarusteeni ovat Belgiassa, harkitsin pidempään toisen teltan ostamista Suomessa pidettäväksi ja päädyinkin täksi kesäksi sellaisen hankkimaan. Marmotin kahden hengen Limelight selvisi ensiretkestään erinomaisesti. Omaan Black Diamondin kahden hengen telttaani verrattuna tämä tuntuu paljon isommalta: hyvänä puolena myös tilaa on enemmän kahdelle nukkujalle, toisaalta myös painoa kannettavaksi on vähän enemmän.

Mainio pieni retki Isojärvelle oli hyvä alku kesälomalle, metsän keskellä pääsi hyvin irti arkisista ajatuksista. Maasto oli paikoin kivikkoista ja epätasaista ja polulla sai keskittyä kävelemiseen ihan kunnolla. Reitit olivat hyvin merkattuja, opasteet selkeät ja pitkospuita useassa kohtaa uudistettu. Reppu selässä tarpominen kävi hyvästä treenistä myös loppukesän vuorireissua ajatellen. Autolle palatessa tuntui siltä, että retkeä olisi voinut jatkaa pidempäänkin.

Katso myös muita kirjoituksia Suomen kansallispuistoista:

Vaellusretki Seitsemisen kansallispuistossa
Liesjärven kansallispuisto itsenäisyyspäivänä
Leivonmäen kansallispuisto marraskuun harmaissa
Syysretki Etelä-Konneveden kansallispuistoon
Kiipeilyviikonloppu Olhavalla
Helvetinjärven kansallispuistossa

One Reply to “Majavien mailla – Isojärven kansallispuisto”

  1. Käytiin Isojärvellä viime vuonna ja yhdisteltiin myös Jätkän- ja Savottapolkua. Majavien jälkiä tosiaan näkyi ja reitit olivat eteläisen Suomen kansallispuistoksi varsin raskaita, nousuja oli paljon. Kivannäköistä maastoa joka tapauksessa!

Vastaa