Skip to content

Teatterikesä: Morbror Vanja

Morbror Vanja Uppsalasta oli vierailemassa Tampereen Teatterikesässä. Huomasin tuttavan päivittäneen eilen aamulla, että ylimääräinen lippu illan näytökseen oli käyttäjää vailla. Tartuin tarjoukseen ja suuntasin illaksi Työväen Teatteriin.

Istuin katsomoon ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Lähes kolme tuntia kestänyt esitys piti liimattuna penkissä kiinni ja näin nukutun yön jälkeenkin tuntuu vaikealta kirjoittaa mitään muuta, kuin epämääräisiä ylisanoja ja hehkutusta. Teatterista tuntuu muutenkin vaikealta kirjoittaa, kun normaalisti erittelee lähinnä tekstejä. Jotenkin esityksessä on niin paljon kaikkea, että olennaisen tiivistäminen sanoiksi on hankalaa.

Ohjaaja Yana Rossin moderni tulkinta Tšehovista on huikea. Hahmot rämpivät kukin omissa ongelmissaan, peloissaan ja haaveissaan. He eivät kohtaa tosiaan, puhuvat toistensa ohitse. Perhesuhteet kiristyvät katkeruudesta ja kateudesta.

Tukahdutetut tunteet purskahtelevat esiin holtittomasti, mutta jäävät huudosta huolimatta kuulematta. Loppukohtauksessa lääkäriin rakastunut Sonja juoksee kirjaimellisesti päin seinää, mutta seinä ei anna periksi, vertauskuvana useampaankin ihmissuhteeseen osuva.

Hassua sinänsä, että molemmat tänä vuonna näkemäni teatteriesitykset ovat olleet ruotsinkielisiä. Vanja-enossa oli sentään tekstitys, josta piti hetkittäin luntata, mutta yllättävän paljon tajusin ihan kuuntelemallakin.

Tšehovin alkuperäisteksti on minulle aika vieras. Jos ei tietäisi näytelmän olevan vanha, voisin kuvitella esityksen olevan tekstiä myöten aivan uusi, niin ajankohtaiselta ja samaistuttavalta se tuntuu. Ihmisluonto, se ei kai muutu mihinkään.

(Kuva Uppsalan teatteri.)

// Morbror Vanja visiting Tampere theathre festival from Uppsala.

Jätä ensimmäinen kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *