Syksyinen Strasbourg

Strasbourg matkablogiEuroopan parlamentissa työskentely tarkoittaa säännöllisiä matkoja Ranskaan, sillä keskimäärin kerran kuussa koko parlamentti siirtyy viikoksi Strasbourgiin täysistuntoon. Strasbourg sijaitsee Alcasessa Ranskan ja Saksan rajan tuntumassa ja molempien maiden vaikutus näkyy kaupungilla niin rakennuksissa ja arkkitehtuurissa kuin ravintoloiden ruokalistoilla.

Pieni kaupunki täyttyy viikoksi kerrallaan kuhisevasta joukosta meppejä, parlamentin ja muiden EU-instituutioiden työntekijöitä ja muuta eurooppalaisen päätöksenteon liepeillä pyörivää porukkaa. Parlamentin suhaamista Brysselin ja Strasbourgin välillä on usein kritisoitu kalliina, mutta käytännöstä luopuminen ei näytä olevan lähellä.

Ensimmäisellä Strasbourgin kerralla olin vaipua epätoivoon parlamentin loputtomilla käytävillä harhaillessa, tällä kertaa sujui sutjakkaammin. En edes eksynyt kertaakaan, rasti seinään.
Strasbourg matkablogiStrasbourg on kaupunkina Brysseliin verrattuna ihanan idyllinen ja kivan kompakti. Lokakuu näyttää täällä lonkeronväriselta, kun kaupungin yllä leijuu raskaana kostea harmaa sumu. Kun vielä kuukausi sitten Strasbourgin historiallisen keskustan ravintoloiden terassit olivat täynnä, oli nyt kalusteet korjattu kasaan kevättä odottamaan. Rakennukset heijastuvat kanavien pinnasta, joissa vesi seisoo tyynenä ja joutsenet tonkivat ruokaa pinnan alta.

Totuushan on se, että työviikolla Starsbourgissa katselen enemmän kokoushuoneita ja parlamentin käytäviä, kuin kaunista kaupunkia. Pitkäksi venyvien työpäivien välissä kaupunkiin ehtii tutustua lähinnä iltamyöhään pimeässä hotellille raahustaessa. Kummallinen hotellielämä osana työtä vaatii vielä vähän totuttelua. Ehkä joku kerta tulen tänne jo vähän etuajassa, niin tulisi tilaisuus tutustua kaupunkiin paremmin.

Tämä työmatka päätti lokakuun reissuputken hetkeksi. Aikamoinen Keski-Euroopan kierros, kun edellisellä viikolla olin Lontoossa, sieltä palasin pariksi yöksi kotiin Brysseliin, viime viikonlopun vietin Lyonissa ja sieltä suuntasin suoraan Strasbourgiin. Ja kaikki matkat tietysti maata pitkin junalla. Nyt odotan innolla rentoa kotiviikonloppua Brysselissä. Kovin kauaa en tässäkään välissä ehdi kotona henkäistä, sillä marraskuun alussa on suunta kauemmas, kun Etiopia kutsuu.

Aamukahvilla Lyonissa: Le Kitchen Café

Le Kitchen Cafe Lyon kahvilaLe Kitchen Café Lyon kahvilaLe Kitchen Café Lyon kahvilaJotkut paikat tuntuvat hetkessä omilta. Sellaisilta, joista ajattelee saman tien, että jos asuisin tässä kaupungissa, kävisin täällä usein. Le Kitchen Café Lyonissa on juuri tällainen paikka.

Vapaissa viikonlopuissa ehkä kaikkein parasta ovat hitaat aamiaiset kahviloissa norkoilen. Le Kitchen Café aamiaislista on sopiva, siinä ei ole mitään liikaa. Tuoreilla viikunoilla kuorruteun granolan, kahvin ja teen lisäksi jaetaan ystäväni kanssa älyttömän makea mantelileivos puoliksi. Paikasta saa myös lounasta, ruokalista vaihtuu kauden tuotteiden mukaan.

En Brysselistä lähtiessäni tajunnut lainkaan, miten etelässä Lyon on ja olin jatkuvasti häkeltynyt siitä, että vielä lokakuun loppupuolella tarkenee myös ulkona. Vaikka kahvila on pieni, mintunvihreät tuolit laajentavat sen pihalle, jossa olisi hyvin voinut syödä palelematta.

Le Kitchen Café
34 Rue Chevreul
www.lekitchencafe.com

Lyonin suuret seinämaalaukset

Lyon muraaliKun Ranska kerran Brysselistä käsin on aivan naapurissa, lähdin liki suoraan Lontoosta palattuani samalla vauhdilla viikonlopuksi Lyoniin. Suora junayhteys Brysesselistä kesti nelisen tuntia. Paras ystäväni asuu vielä tovin Lyonin lähistöllä ennen kuin hän lähtee vuodeksi maailman toiselle puolelle Uuteen-Seelantiin. Nyt kun ollaan vielä samassa maanosassa, oli hyvä hetki moikata.

Olen viettänyt Ranskassa aikaa lähinnä Rivieralla, Alpeilla ja Pariisissa, enkä oikein osannut odottaa Lyonista mitään. Kyseessä on Ranskan toisiksi suurin kaupunkiseutu, joka sijaitsee jokien Rhône ja Saône risteyskohdassa. Kun etsin etukäteen tietoa kaupungista, ei mikään erityisesti noussut silmille – Lyonissa on toki vanha kaupunki ja useampi kirkko, mutta ei mitään valtavaa maamerkkiä, maailmankuulua museota tai muuta vastaavaa. Ensituntumalta kaupungin luonne vaikutti hieman hankalta hahmottaa.

Parissa päivässä lämpesin kuitenkin pikkuhiljaa Lyonille. Jotakin erityisen vaikuttavaakin tuli vastaan, nimittäin isoja muraaleja. Valtavia seinämaalauksia on useampia, niiden perässä tulee myös hyvin kuljettua keskustan söpöjä kaupunginosia läpi.
Lyon muraali Mur des CanutsMuraaleistä tunnetuin on Mur des Canuts Croix-Roussen kaupunginosassa kukkulan päällä. Se on Euroopan suurin seinämaalaus. Hauskaksi maalauksen tekee, että ensimmäisen kerran vuonna 1987 tehtyä maalausta on päivitetty vuosien mittaan muutamaan otteesen. Rakenne on pysynyt samana, mutta hahmot ja yritykset ovat vaihtuneet. Kuva esittää kaupunkimaisemaa ja on todella uskottavan näköinen, huolella maalatut varjot ja valot valtavalla seinällä tekevät melkein mahdottomaksi uskoa, että kyseessä on pelkkä tasainen seinä.
Lyon muraali

Lyon muraaliToinen tunnettu muraali on Fresque des Lyonnais. Asuintaloksi maalattuun seinään on koottu tunnettuja lyonilaisia, kuten elokuvan keksineet Lumieren veljekset. Minua ilahdutti erityisesti Antoine de Saint-Exupéry parvekkeella Pikku Prinssinsä kanssa. Minua vähemmän tuntevat eivät ehkä tiedäkään, miten tärkeä Pikku Prinssin hahmo minulle on. Niin tärkeä, että se kulkee aina mukanani, ihooni tatuoituna.

Mur des Canuts
36 Boulevard des Canuts

Fresque des Lyonnais
2 Rue de la Martinière

Nizzan paras pizza

Nizza ravintola pizza paras
Asia, joka tekee lomalla erityisen iloiseksi: pizzan syöminen sekä lounaaksi että illallisella.

La Tartane tarjoili Rivieran reissun parhaat pizzat, ja voin vannoa, että useampia tuli testattua! Vaikka olimmekin Ranskassa, olisivat nämä pizzat läpäisseet seulan myös Italian puolella rajaa. Napolilaistyyliset pizzat olivat yksinkertaisesti herkullisia ja huolella tehtyjä. Niiden kaveriksi oli tarjolla viinien lisäksi kiinnostavia paikallisia pienpanimo-oluita.

Ravintola sijaitsee Nizzan sataman kupeessa ja vaikuttaa paikalta, jonne lähiseudulta pistäydytään leppoisasti monenlaisissa seurueissa. Alkuillasta mahtui hyvin syömään ja tunnelma oli rento ja välitön. Hinnatkin olivat Nizzan keskustan turistipaikkoihin verrattuna asialliset.

La Tartane
44 Boulevard Stalingrad

Katso myös:

Joy of missing out

Nizza RivieraRistiriitaiset tunnelmat tästä keväästä, stressiä on ollut töissä ihan riittävästi ja oikeastaan vieläkään ei ole helpottanut, ehkä sitten juhannuksena. Karkasin keskeltä kiirettä Ranskaan ystävääni tapaamaan. Vietettiin viisi päivää Etelä-Ranskassa, ensin pari päivää vuokra-autolla Provencea kiertäen ja sitten pari päivää ihan vain Nizzassa pyörien.

Riviera on paikka, jonne palaan mielelläni. Uudet kohteet ja suuret seikkailut kiinnostavatkin, joskus on paikallaan palata tuttuihin paikkoihin ja ottaa reissaaminen rennosti. Välimeren äärellä on lämmintä ja turistikohteessa on helppoa ja vaivatonta asioida. Olen yrittänyt opiskella ranskaa puolivillaisesti töiden ohessa, ranskankielisessä ympäristössä pääsee kokeilemaan oppimaansa.
Nizza RivieraFrench RivieraFrench RivieraLoma tuli tarpeeseen, vaikka irroittautuminen töistä ja arjesta otti aikansa. Podin ensimmäiset lomapäivät epämääräistä syyllisyyttä reissuun karkaamisesta ja huolta siitä, että monet tärkeät asiat menevät ohi, kun on poissa maasta. Kun fomo lopulta helpotti, tulikin tilalle jomo: joy of missing out. Maailma pyöri ilman minun panostani aivan hyvin. Omalle jaksamiselle paikka auringossa ystävän seurassa Aperol Spritzejä siemaillen tuli tarpeeseen.

French RivieraFrench RivieraKun on alaluokilta asti tottunut viettämään aikaa yhdessä säännöllisesti, on ystäväni Maijan karkaaminen Ranskaan jatko-opintojen pariin hetkittäin harmittanut. (Tilannetta toki helpottaa se, että olen täysin vakuuttunut ystäväni olevan nero. Vain nerot tekevät väitöskirjoja fysiikasta.) Olikin tosi nastaa päästä hengailemaan ja vaihtamaan kuulumisia kaikessa rauhassa.

Kun palasin vappua vasten Suomeen, olivat hiukset vaalentuneet auringosta ja kasvoihin tarttunut kevyt päivetys. Tästä on hyvä kulkea kohti kesää kotonakin.

Aiempien reissujen kirjoituksia Rivieralta: