Skip to content

Avainsana: Leuven

Paluu opiskelijavaihdon tunnelmiin Leuvenissa

leuven05leuven03leuven04leuven01leuven02
Keväällä 2015 asuin Brysselin kupeessa Leuvenissa. Olin silloin Leuvenin yliopistossa Erasmus-vaihdossa viiden kuukauden ajan. Leuven on pieni, kompakti, mutta eloisa kaupunki, jonka väestöstä huomattava on opiskelijoita.

Oli todella kummallista palata käymään Leuvenissa, kävellä samoilla kaduilla, samoilla kujilla. Täällä minä asuin, tuolla kävin kaupassa. Tuolla puistossa loikoilin kesäpäivinä, tuolla asui eräs ystävä, tuolla istuin luennoilla. Kaikki ne kuppilat, joissa kuluivat iltakaudet, kun olut tai viinilasi maksaa vain euron, pari. Kaupunki oli ennallaan, osasin yhä oikotiet kapeilla kujilla.

Vaihto-opiskelu oli todella onnellinen jakso elämässäni. Oli ihanaa olla irrallaan arjesta, kaukana kaikista vastuista ja velvollisuuksista. Ikään kuin olisi laittanut oman elämän pause-napin pohjaan, jättänyt sen Suomeen odottamaan. Tavallaan sai keksiä itsensä uudelleen, karistaa joitakin piirteitä pois, olla joissain asioissa toisenlainen. Kukaan ei tuntenut minua ennalta ja kaikki suhteet tuli luoda tyhjästä, puhtaalta pöydältä vailla mitään ennakkotietoja.

Tuntuu siltä, että vaihto-opiskelijat luovat ystävyyksiä samaan tapaan, kuin päiväkoti-ikäiset: ei tarvitse kuin istua jonkun viereen ja esittäytyä, ja sitten ollaankin jo kavereita.

Leuveniin palatessa oli ihana huomata, että tuolloin luodut ystävyydet myös kestävät ja tosi moni kaveri halusi yhä nähdä. Kuulumisia pystyi jatkamaan ihan samasta kohtaa, kuin mihin pari vuotta sitten oli jäänyt.

Kun lähdin lentokentälle aamulla aivan liian varhain, kaupunki vasta heräili. Ei tehnyt mieli lähteä, teki mieli jäädä.

// I was an Erasmus-student in Leuven, Belgium, two years ago. It was pretty emotional to visit the city again: things were mostly the same and I really felt like I wanted to skip my flight back home and just stay there.

Kommentoi

Leuvenin rumin puu

Ugly tree Leuven Ugly tree LeuvenPerjantain kevennyksenä yksi hupsuimmista nähtävyyksistä mitä tiedän: Leuvenin pikkukaupungissa Belgiassa on niin ruma puu, että se on merkitty turistikartalle.

Samassa puistossa vanhojen rakennusten katveessa on oikeastaan kaksikin samanlaista vänkyrää puunkäppyrää. En ole ihan varma, kumpi niistä nyt sitten virallisesti on se rumin, mutta olen itse päättänyt, että tämä kuvien yksilö vie voiton.

Onneksi tänään alkaa pitkä viikonloppu! Kevätflunssa on löytänyt tänne osoitteeseen, valitettavasti. Ehkä se muutamalla tippaleivällä ja kuohuvalla helpottaa.

// The ugliest tree in Leuven.

Kommentoi

Should I stay or should I go

Leuven kotikatuLeuven Grote MarktLeuven Leuven

En osaa suhtautua siihen, että tänään on toistaiseksi viimeinen päiväni Belgiassa.

Lento lähtee huomenna aamulla, mutta ajatuksissani en ole lähdössä minnekään. Vaikka olen viettänyt viikon halaillen ihmisiä hyvästeiksi ja heitellen ilmaan mahdollisuuksia jälleennäkemisistä, ei kotiinpaluu tunnu todelliselta.

Huomasin, että vaihtokavereita on helpompi hyvästellä kuin belgialaisia ystäviä. Vaihdossa olleet ovat samassa tilanteessa kuin minä, palaamassa kotiin, hyppäämässä takaisin omaan elämäänsä. Paikalliset tutut sen sijaan jatkavat elämäänsä ihan samalla tavalla, kuin aiemminkin.

Viimeisinä päivinä arkisista kohtaamisista tulee merkityksellisiä. Italialainen poika samalta kurssilta halaa vastaantullessaan, vaikka emme juurikaan jutelleet. Kadulla kävelee vastaan se poika, jonka kanssa pussailin eräänä aamuyönä. Päädyin festareille islantilaisten porukassa, yksi osaa sanoa sujuvasti perkele. On lähikaupan poika, joka hymyilee aina. Leipomon kärttyinen rouva, joka ei puhu englantia. Yksi puistohippi, joka kaverini mukaan kuvittelee olevansa ihmissusi. Tyttö, joka näyttää tosi tutulta, mutta en tiedä, miksi.

He jäävät kaikki tänne, kulkemaan näitä katuja, joista on tullut minulle rakkaita. Hullua.

// I still haven’t realized, that I’m actually going back to Finland tomorrow. Leuven, I will miss the you and the loveliest people here. (Even the grumpy old lady at the bakery.)

Kommentoi

Opiskelut vaihdossa

ep_visitTentit on nyt takana ja ajattelin vielä kirjoittaa mietteitäni opiskelusta Belgiassa. Taustatietona, opiskelen siis Tampereen yliopistossa hallintotiedettä, pääasiassa julkisoikeutta. Sen ohella olen istunut niin politiikan tutkimuksen kuin journalistiikan ja viestinnän kursseilla.

Vaihtosopimus KU Leuvenin kanssa tuuppasi minut täällä social sciences -yksikköön. Halusin kuitenkin tehdä mieluummin oikeustieteellisen kursseja. Muiden yksiköiden opiskelijat saivat osallistua vain kahdelle lakikurssille, itse valitsin kansainvälistä julkisoikeutta ja humanitääristä oikeutta. Sosiaalitieteistä puolestaan otin EU-hallinnon kurssin ja kevyemmäksi tekemiseksi populäärikulttuurin kurssin.

Public international law

Maisteritason oikiskurssille osallistuminen oli vasta kandivaiheen julkkarille rehellisesti aika tuskaa. En ole käynyt kv-oikeuden peruskurssiakaan, joten tämän kurssin järjettömän tietomäärän omaksuminen tuntui melko mahdottomalta. Tenttimateriaalia oli reilusti yli 1000 sivua raskaina artikkeleina, joita tavasin sanakirjan kanssa…

Humanitarian and security law

Lempikurssini Leuvenissa. Viime syksynä käytiin ainejärjestön kanssa Genevessä vierailemassa Punaisen Ristin päämajassa, jossa meille pidettiin pikainen esittely humanitäärisestä oikeudesta. Sen setin jälkeen olen halunnut päästä perhetymään aiheeseen tarkemmin. Kurssi olikin äärimmäisen mielenkiintoinen, mutta samalla myös melko selkeä ja ymmärrettävä.

Governance in the European Union

Toinen suosikkikurssini, Brysselin kulmilla EU-hommat ovat luonnollisesti aika kovaa tasoa. Innostava opettaja, paljon vierailevia luennoitsijoita ja käytiin myös Euroopan parlamentissa opintoretkellä, niin siistiä. Toisaalta, en ole käynyt politiikan tutkimuksesta kuin peruskurssit, joten välillä tuntui, että pohjatiedot EU-aiheista olisivat kyllä saaneet olla vahvemmat.

Popular culture

Ehdottomasti huonoin kurssini Leuvenissa. Professoria ei tuntunut kiinnostavan yhtään, ryhmässä oli pelkkiä vaihto-opiskelijoita ja kaikki tuntuivat olevan tasaisen kujalla. Kurssin suorittamiseen riitti yksi hassu essee. Itse tein vertailevan media-analyysin Sinkkuelämäästä ja Girlsistä, ei mitään intellektuellia ilotulitusta, vaan paperin palauttaminen lähinnä hävetti.

goveuKokonaisuutena sanoisin, että kurssivalinnat, jotka tein sen kummemmin miettimättä, menivät aika nappiin. Toisaalta maisteritason kurssit olivat melko vaikeita, kun pohjatiedot eivät olleet kunnossa. Helpompiakin olisi siis voinut ottaa, vaikka opinkin näillä kursseilla paljon uutta.

Isoin ero Suomen systeemiin oli tenteissä: kaikkissa tekemissäni sai olla kirjat mukana, mikä oli hienoa. Ei tarvinnut ulkolukea ja vastauksiin pystyi panostamaan kunnolla, eikä vain raapimaan paperiin sitä, mitä sattuu muistamaan. Tein myös yhden suullisen tentin, joka puolestaan oli aivan hirveä. Yhdistelmä esiintymisjännitys ja vaikea aihe englanniksi, kamala kokemus.

KU Leuven ei myöskään ole mikään ”bileyliopisto”, vaan tenttien aikaan opiskeluilmapiiri lähentelee massahysteriaa. Varsinkin oikeustieteen kursseilla hyvistä arvosanoista tunnutaan tosissaan taistelevan ihan eri tapaan, kuin mitä kotiyliopistossani. Krooniselle lusmuilijalle sosiaalinen paine opiskeluun oli pelkästään hyvä asia. Tuntuu, etten ole eläissäni panostanut tentteihin valmistautumiseen näin paljoa.

Arvosanat tulevat joskus heinäkuussa, odotan jännityksellä, miten näiden kanssa kävi.

// Exams are over, hurray!  Overview about my studies in KU Leuven: masters level classes were a bit too hard for me, but at least I really tried to make it. To be honest, I have never studied so much in my life. Grades will be annouced in July, will see how the exams went.

Kommentoi

Sade on mielentila

sadePaahtava hellepäivä tänään, sen päätteeksi kesän ensimmäinen ukkosmyrsky. Luonnollisesti juuri silloin, kun olen toisella puolella Leuvenia ja unohtanut bussikortin kotiin.

Tummat pilvet levittäytyvät massana taivaalle ja parin korttelin päästä alkaa sataa kaatamalla. Muina myrskybongareina ihastelen salamointia ja tarvon tennarit litisten eteenpäin. Autojen valot heijastuvat sateen hakkaamasta asvaltista ja vettä vihmoo vasten kasvoja.

Yliopiston kirjaston luona pujahdan katokseen pisaroita valuen. Siihen on kerääntynyt opiskelijoita pitämään sadetta. Yksi toteaa:

– Rain is just a state of mind.

Nyökkään läpimärkänä. Vaikka taustalla jyrisee ja salamoi, on tämä belgialainen lempeä, lämmin kesäsade on hyvä mielentila: kevyt ja vapaa.

// Summer rain and thunderstorm. Feeling free.

Kommentoi