Jääkiipeilyä Italian Alpeilla Cognessa

CognePaineltiin helmikuun lopussa ystäväni kanssa kevätretkelle Alpeille. Cogne on pieni kylä Aostan laakson takana Italian Alpeilla, melko lähellä Ranskan rajaa. Jääputoukset valuvat vuorilta alas laakson molemmin puolin, ylempänä vuorilla kiiltää jäätikköä.

Meidät Cogneen veti jääkiipeily, Cogne on jääkiipeilykohteena yksi Alppien parhaista. Rymisteltiin reissulla pitkiä päiviä vuorilla upeissa maisemissa aivan Gran Paradison kansallispuiston laidalla. Kun kiipeilypäivien päätteeksi alkuillasta laskeuduttiin alas laaksoon, napattiin Aperol Spritzit toisessa kylän kahdesta baarista. Majatalossa laakson pohjalla oli rento ja kotoisa tunnelma, yöt nukuin sikeästi vuorten keskellä hiljaisuudessa.
Cogne

Varusteet ja topot

Kiipeilyyn meillä oli mukana tavanomainen jääkiipeilysetti, mutta vain vähän enemmän kaikkea, kuin mitä pikkuputouksilla Suomessa. Köysinä meillä oli 70 m tuplaköydet ja mukana ainakin 16 jääruuvia, koska pidemmillä reiteillä enemmän on enemmän. Reiteillä oli hyväkuntoiset pulttiankkurit, jotka olivat selkeästi näkyvillä. Muutamilla paikoilla teimme jääankkurit, kun reiteillä oli ruuhkaista ja varsinaiset ankkuripaikat varattuna.

Cognesta saa kaikkea mahdollista vaatetta ja muuta varustetta lisää, urheilukauppoja oli useampia. Me katsoimme topot lähinnä netistä, mutta paperisenakin niitä saa kylän kirjakaupoista.

Cogne

Kiipeily, reitit

Koska aloitin jääkiipeilyn vasta vuosi sitten talvella, oli jääkiipeilyreissuun lähteminen vähän jännittävää. Cognessa pääsi kuitenkin puuhailemaan hyvissä tunnelmissa ja sain hyviä metrejä jäällä. Kaverini kokeneempana liidasi ja pääsin seuraamaan perästä.

Helmikuun loppupuolella kelit olivat sinällään ihanat, reilut kymmenen astetta lämmintä, auringossa enemmänkin. Jääkiipeilyn suhteen keli tosi oli ollut tänä keväänä vähän liiankin hyvä, sillä iso osa etelän suuntaan olevista putouksista oli sen verran sulaneita, ettei niille ollut asiaa kiipeämään. Pääsimme kuitenkin muutamalle pidemmälle reitille, kuten pitkälle, koko päivän reitille Sentiero del Trol ja Patri, jonka yläosa oli sen verran hapero, että jätettiin se väliin.

CogneLa Barme

Matkat ja majoitus

Lensimme suorilla Finnairin lennoilla Milanoon ja vuokrasimme sieltä auton. Ajomatka Milanosta Aostaan oli varsin tylsä, mutta sujui nopeasti. Seuraavalla kerralla voisi olla hauskempaa tulla Geneven kautta, niin matkalla olisi paremmat maisemat.

Majoituimme Valnontenyn laaksossa La Barmessa. La Barme on ystävällisen perheen pitämä majatalo, joka muistuttaa enemmän vuoristomajaa kuin hotellia. Otimme puolihoidon ja se osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Tukevalla aamiasella pärjäsi pitkälle iltapäivään, vuorille otettiin eväitä mukaan ja illalla nautimme italialaisesta kotiruuasta ja paikallisesta viinistä. Majatalolta pääsi kätevästi suoraan kävellen Valnonteyn laakson putouksiin, viereiseen Lillazin laaksoon autolla hurautti hetkessä.

Cogne

Kokonaisuudessaan reissu oli todella onnistunut! Kevät on ollut töissä aivan kamalaa haipakkaa ja maisemanvaihdos teki todella hyvää. Viikko yksinkertaista, mutta fyysisesti raskasta vuoristoelämää latasi akkuja ja irrotti arjesta todella toivotulla tavalla. Erityisen paljon ilahduin siitä, että kunto kesti monta päivää vuorilla putkeen ja missään vaiheessa ei tuntunut ihan liian pahalta. Iloinen olen myös siitä, että osattiin arvioida jääputouksilta sellaiset reitit, että kiipeily oli kivaa ja turvallisen tuntuista. Ja varsinkin reissuseura mainiota!

Katso myös muita kirjoituksia kiipeilykohteista:

 

Yksin Venetsiassa

venetsia03venetsia02venetsia04venetsia05venetsia06venetsia07Venetsia mielletään helposti siirappisten pariskuntareissujen kohteeksi, mutta pärjää siellä yksinääkin reissatessa, oikein hyvinkin. Vietin Venetsiassa yhden viikonlopun heinäkuun alussa ja nautin olostani.

Etukäteen mietin, alkaako Venetsian turistipaljous vituttaa hetkessä. Myös paikallisille turistien määrä on aiheuttanut ongelmia ja kaupungin pysyvien asukkaiden määrä on jatkuvasti laskenut. Pidemmän päälle turistien määrä alkaisi varmaan ärsyttää, mutta parissa päivässä ei saanut liian pahaa ähkyä, kunhan pysyi poissa San Marcon alueelta. Sivukujilla sai varsinkin iltaisi vipeltää kaikessa rauhassa.

Venetsiassa on aika tyyristä majoittua ja valitsin yösijan suoraan hinnan perusteella. Booking.comin kautta varattu hostellini oli melko lähellä rautatieasemaa ja Ferrovia-laituria. Ihan asiallinen, mutta ei muuten kummoinen hostelli, jossa oli kiva kattoterassi.

Ensimmäisen päivän liikuin kävellen, toisena nappasin vesibussiin päivälipun (20 €) ja suhasin sillä. Kävin Muranon lasinpuhaltajien saarella ja Lidon rannalla pulahtamassa meressä. Yksin reissaajan iloksi tupaten täydellä rannalla oli lukolliset lokerot, pääsi rauhassa mereen ilman jännitystä tavaroiden tallessa pysymisestä.

Venetsiassa safka on aika keskinkertaista perus-italialaista, mutta Aperol Spritz halpaa. Rafloihin kehtaa mennä yksin oikein hyvin, palvelu on ystävällistä. Il Refolo (Santa Croce) on ainut ruokapaikka, jonka nimi jäi mieleen, se sijaitsi rauhallisemmassa ja tunnelmallisemmassa paikassa kuin moni muu kuppila.

Sooloreissulle Venetsia on mainio, melkein liiankin turistiystävällinen ja helppo kohde. Spritziä siemaillessa pääsi onnelliseen lomatunnelmaan ja sieltä oli hyvä jatkaa reissua eteenpäin.

// Venice is not only for couples. For solo traveller it was easy and nice place to enjoy the sun and Aperol Spritzs. 

Pikapysähdys Milanossa

milano01milano02milano03Kesäreissun juttujen naputtelu blogiin asti on ottanut aikansa, mutta nyt, kun vuodenaika alkaa taittua syksyyn, tuntuu intoa kuvien ja juttujen läpikäyntiin taas löytyvän. Mitään johdonmukaista järjestystä en näille ole miettinyt, vaan kirjoittelen niistä kohteista, mistä milloinkin huvittaa.

Ensimmäisenä vuorossa on pikapysähdys Milanoon. Pääsin kaverin kyydissä Alpeilta Chamonixista Milanoon, josta reppureissuni soolo-osuus alkoi. Matkalla alitimme Mt. Blancin pitkän tunnelin ja aika monta tunnelia riitti tiellä Italian puolellakin.

Jäin kyydistä Malpensan lentokentällä, josta suuntasin bussilla Milanon keskustaan. Milano ei kaupunkina kiinnostanut niin paljoa, että olisin halunnut jäädä sinne yöksi, mutta sen osuessa reitille halusin kuitenkin käydä pistäytymässä nähtävyydet katsomassa.

Painava reppu selässä kaupungilla laahustaminen oli aika tympeää eikä Milano varsinaisesti hurmannut ensisilmäyksellä. Nappasin metron Duomon luokse, jossa turistit parveilivat laumana. Kaunishan Milanon katedraali on, vaalea ja korea. Vieressä on myös Galleria Vittorio Emmanuello, jonka korkeaa lasista kattoa ja luksusliikkeiden ikkunoita ihailin tovin. Hyvin nopea pyrähdys kuitenkin riitti Milanossa, pikaisen safkailun jälkeen suuntasin rautatieasemalle ja siitä nopean Frecciarossa-junan kyydillä kohti seuraavaa paikkaa, Venetsiaa.

// Quick stop in Milan to see the main sights. It was nice to stop by, but it didn’t interest me enough to spend more time there.