Keltainen sadetakki

sadetakki001sadetakki003sadetakki002
No niin, kotiuduin reissusta viime yönä ja silti on pari päivää ihanan lokoisaa pääsiäislomaa jäljellä. Pyykinpesun ja muun sellaisen elämänhallintahomman lisäksi alan tästä vähitellen purkamaan kuvia ja juttuja Belgiasta.

Ensin kuitenkin merkittävä uutinen vaatekaapistani: hankin itselleni keltaisen sadetakin. Erään bändin comebackillä tai erään helsinkiläisen pormestariehdokkaan kampanjalla saattaa olla jotakin tekemistä asian kanssa.

Alun perin keltainen Patagonian sadetakki oli mielessäni varattu kiipeilykäyttöön kesäksi – Suomen kesä, no hard feelings – mutta sitten totesin, että takki on niin hieno, että se kelpaa kaupungillekin. Nappasin sen Belgian-reissulle mukaan, ja vaikka Keski-Euroopan sääjumalat olivat sateen suhteen sen verran suopeita, ettei sille varsinaisesti ollut tarvetta, piti se myös tuulta mukavasti.

Tämä takki päällä hymyilyttää enemmän. Hyvä ostos.

// Yellow raincoat for the Finnish summer.

Keväinen Belgia kutsuu!

belgiauusibelgia05belgia07
Vielä muutama päivä odottelua, ja sitten tiistaina karkaan vihdoin kevätreissulle Belgiaan!

En tiedä muistaako kukaan, mutta aikoinaan tämä blogi alkoi, kun olin Erasmus-opiskelijavaihdossa Leuvenissa Brysselin kupeessa. Viime kesänä matkustin uudelleen Belgiaan lomailemaan, ja nyt suunta on taas sama. Ihanaa päästä näkemään ystäviä, syömään fritesejä ja juomaan belgioluita.

Moni haukkuu Belgiaa vähän tylsäksi maaksi, mutta olen eri mieltä. Jopa Brysselissä on minusta oma viehätyksensä. Belgiassa riittää monia kiinnostavia kaupunkeja ja kohteita, varsinkin, jos urbaanimpi meno kiinnostaa. Meikäläinen innostuu erityisesti pyöräilystä, kulttuurijutuista ja erilaisista tapahtumista.

Belgiassa on erityisen kivaa se, että etäisyydet ovat lyhyitä niin maan sisällä, kuin naapurimaihin. Vaihdon aikana kävin mm. Pariisissa, Amsterdamissa, Luxemburgissa ja Saksan puolella Kölnissä. Tällä reissulla tarkoitus on pysyä Belgian puolella, ystäväni luona Antwerpenissä, sekä piipahtaa Brysselissä.

// Heading to Belgium in few days. I was there on Erasmus-student exchange spring 2015 and I’m super glad to go back and meet friends and visit my favourite places again.

Paluu Belgiaan


Kesän reissujuttuja on jäänyt kirjoittamatta ihan hävettävän paljon. Lomalla käväisin ystäväni luona Belgiassa. Lensin Amsterdamin kautta, siitä jatkoin junalla Belgian puolelle Antwerpenin alueelle. Vaihtoaikaa Belgiassa on ollut ikävä, ihana päästä takaisin yhteen lempimaistani.

Vajaassa viikossa ehti vaikka mitä: käytiin melomassa Lesse-joella ja pikaisesti Dinantin kaupungissa, jossa oli upea linnoitus. Antwerpenin kulmilla käytiin festivaaleilla lähistöllä. Lisäksi kiertelin kaupungilla, uusi lempparini Antwerpenistä on Sint Annatunnel, joka alittaa kaupunkia jakavan vesistön. Pyöräiltiin myös kymmeniä kilometrejä. En ole vuosiin omistanut polkupyörää, mutta tästä inspiroituneena päätin sellaisen hankkia.

Mahtava loma, rentouduin huolella. Ihanaa nähdä yhtä parhaista ystävistäni, seuraavan kerran sitten taas Suomessa.

// Vaction in Belgium, visiting one of my best friends.

Minun Brysselini

brysselBrysselin iskut osuivat lähelle. Zaventemin lentokenttä on paikka, jossa viime kevään vaihtoni alkoi. Sieltä lähdin matkoille, otin selfieitä ja ostin Starbucksista latteja. Sieltä kävin hakemassa vierailemaan tulleen siskoni, Belgian arjessa kuljin junalla lentokentän kautta säännöllisesti.

Eiliset iskut olivat minulle henkilökohtaisesti iso shokki, Brysselissä on yhä paljon rakkaita ystäviäni. Se on myös kaupunki, jonne itsekin haluan vielä palata asumaan ja työskentelemään. Minun Brysselini on tulevaisuuden mahdollisuuksia ja suunnitelmia. Niitä eivät terroristit minulta vie.

Eilen tuntui tärkeältä saada jotain sanottua. Kirjoitin Rönsyyn kolumnin. Tekstin tuottaminen auttoi omien tunteiden käsittelyssä, pelon ja järkytyksen. Tahdoin kirjoittaa nimen omaan tunteista – poliittista analyysiä alkaa varmasti virrata kohta ihan riittämiin, laidalta jos toiselta.

// Writing about Brussels. I’m shocked about the happenings today, scared for friends out there. For me Brussels is a city of dreams and plans and no terrorist can change that.

Should I stay or should I go

Leuven kotikatuLeuven Grote MarktLeuven Leuven

En osaa suhtautua siihen, että tänään on toistaiseksi viimeinen päiväni Belgiassa.

Lento lähtee huomenna aamulla, mutta ajatuksissani en ole lähdössä minnekään. Vaikka olen viettänyt viikon halaillen ihmisiä hyvästeiksi ja heitellen ilmaan mahdollisuuksia jälleennäkemisistä, ei kotiinpaluu tunnu todelliselta.

Huomasin, että vaihtokavereita on helpompi hyvästellä kuin belgialaisia ystäviä. Vaihdossa olleet ovat samassa tilanteessa kuin minä, palaamassa kotiin, hyppäämässä takaisin omaan elämäänsä. Paikalliset tutut sen sijaan jatkavat elämäänsä ihan samalla tavalla, kuin aiemminkin.

Viimeisinä päivinä arkisista kohtaamisista tulee merkityksellisiä. Italialainen poika samalta kurssilta halaa vastaantullessaan, vaikka emme juurikaan jutelleet. Kadulla kävelee vastaan se poika, jonka kanssa pussailin eräänä aamuyönä. Päädyin festareille islantilaisten porukassa, yksi osaa sanoa sujuvasti perkele. On lähikaupan poika, joka hymyilee aina. Leipomon kärttyinen rouva, joka ei puhu englantia. Yksi puistohippi, joka kaverini mukaan kuvittelee olevansa ihmissusi. Tyttö, joka näyttää tosi tutulta, mutta en tiedä, miksi.

He jäävät kaikki tänne, kulkemaan näitä katuja, joista on tullut minulle rakkaita. Hullua.

// I still haven’t realized, that I’m actually going back to Finland tomorrow. Leuven, I will miss the you and the loveliest people here. (Even the grumpy old lady at the bakery.)