Skip to content

Avainsana: Belgia

Should I stay or should I go

Leuven kotikatuLeuven Grote MarktLeuven Leuven

En osaa suhtautua siihen, että tänään on toistaiseksi viimeinen päiväni Belgiassa.

Lento lähtee huomenna aamulla, mutta ajatuksissani en ole lähdössä minnekään. Vaikka olen viettänyt viikon halaillen ihmisiä hyvästeiksi ja heitellen ilmaan mahdollisuuksia jälleennäkemisistä, ei kotiinpaluu tunnu todelliselta.

Huomasin, että vaihtokavereita on helpompi hyvästellä kuin belgialaisia ystäviä. Vaihdossa olleet ovat samassa tilanteessa kuin minä, palaamassa kotiin, hyppäämässä takaisin omaan elämäänsä. Paikalliset tutut sen sijaan jatkavat elämäänsä ihan samalla tavalla, kuin aiemminkin.

Viimeisinä päivinä arkisista kohtaamisista tulee merkityksellisiä. Italialainen poika samalta kurssilta halaa vastaantullessaan, vaikka emme juurikaan jutelleet. Kadulla kävelee vastaan se poika, jonka kanssa pussailin eräänä aamuyönä. Päädyin festareille islantilaisten porukassa, yksi osaa sanoa sujuvasti perkele. On lähikaupan poika, joka hymyilee aina. Leipomon kärttyinen rouva, joka ei puhu englantia. Yksi puistohippi, joka kaverini mukaan kuvittelee olevansa ihmissusi. Tyttö, joka näyttää tosi tutulta, mutta en tiedä, miksi.

He jäävät kaikki tänne, kulkemaan näitä katuja, joista on tullut minulle rakkaita. Hullua.

// I still haven’t realized, that I’m actually going back to Finland tomorrow. Leuven, I will miss the you and the loveliest people here. (Even the grumpy old lady at the bakery.)

Kommentoi

Chagall-retroperspektiivi Brysselissä

chagall

Yksi lempipaikoistani Brysselissä on nimihirviö Royal Museum of Fine Arts of Belgium.

Samasta valtavasta kompleksista löytyy useampi eri museo. Jos aikaa on vain yhteen, kannattaa niistä ehdottomasti valita Magritte-museo, se on ihan yliveto. Mikäli ei ole mikään kiire, saa museossa kiertelyyn käytettyä reilustikin aikaan. Nuorisolippu, jolla pääsee kaikkiin museoihin, maksaa vain 3€, eli ei varsinaisesti suista vararikkoon.

Kävimme viime viikolla siskoni kanssa kiertämässä Magritten nopeasti ja kurkkaamassa museon ehkä kuuluisimman maalauksen, Marat’n kuoleman. Eilen puolestaan saimme vihdoin aikaiseksi lähteä tanskalaisen kaverini kanssa katsomaan Chagall-retroperspektiivin.

Näyttelyyn on koottu yli 200 Chagallin työtä. Koska näyttely on nyt viimeistä viikkoa auki, oli paikalla melkoinen ruuhka. Alkuun väenpaljous vähän häiritsi, mutta kunhan näyttelyyn pääsi kunnolla sisälle, muut ihmiset ympäriltä unohtuivat nopeasti.

Värikkäät maalaukset olivat ihastuttavia. Kepeitä, leijuvia hahmoja, toisiinsa kietoutuneita rakastajia ja veikeitä eläinhahmoja. Toisaalta maalauksista löytyy myös synkempiä sävyjä ja poliittisia kannanottoja, kun juutalainen Chagall pakeni holokaustia Amerikkaan.

Teemoittain jaoitellut maalaukset vievät Chagallin uran ja elämän läpi. Vaikka viime vuosisadan tapahtumat sekä Chagallin vaimon kuolema heijastuvatkin maalauksiin suruna, ovat taulut silti pääosin tunnelmaltaan iloisia ja optimistisia.

// My favourite spot in Brussels: The Royal Museum of Fine Arts. I went to see the Chagall retroperspective, which is now open for the last week. There were figures floating in the air, lovers side by side and wondeful colours, but also darker shades from the wartime.

Kommentoi