Skip to content

Syysretki Etelä-Konneveden kansallispuistoon

konnevesi01konnevesi02konnevesi07konnevesi08konnevesi06Metsässä on hiljaista ja syyspäivän valo siivilöityy puiden läpi. Koira loikkii pitkin polkua milloin edellä, milloin takana. Pitkospuut vievät yli märkien kohtien, ilmassa tuoksuu vauhdilla etenevä syksy. Mäkinen reitti juurakkoisilla poluilla on sopivan raskas kulkea ja pää tyhjenee, kun keskittyy lähinnä siihen, ettei kompastu rähmälleen.

Luulin pitkään olevani pesunkestävä kaupunkilaistyttö, mutta viime aikoina olen huomannut, että yhä useammin tekee mieli lähteä jonnekin, missä puhelin ei löydä kenttää. Paikkoihin, joissa on metsä, jossa kulkea tai kallio, jota kiivetä, illaksi nuotio tai järvenselkä, jonne tuijoitella. Päivä Etelä-Konneveden kansallispuistossa toimi tähän tarjoitukseen mainiosti, samalla viikonloppureissulla kävin moikkaamassa isovanhempiani Keski-Suomessa.

Kauniilla säällä kansallispuistossa oli suorastaan ruuhkaa, lyhyen matkan päässä parkkipaikalta oleva Vuori-Kalajan kotapaikka kuhisi väkeä. Kun lähti polkua pidemmälle, porukka hälveni ja vastaan tuli vain satunnaisia retkeilijöitä.

Luontoon.fi kertoo kansallispuistosta kaiken olennaisen faktan ja opastaa parhaiten reitit. Itse kiersin metsässä reilut kymmenen kilometriä, Kolme vuoren kierros -reittiä pitkin parista kohtaa oikaisten. Reittimerkinnät olivat selkeät ja tiheät, tulostettu pikkukartta tosin oli ihan kiva olla mukana varmuuden vuoksi.

Seuraavan kerran kiinnostaisi lähteä tutustumaan kansallispuistoon meloen. Ehkä sitten ensi kesänä. Myös Leivonmäen kansallispuisto voisi olla mummolasta sopivan matkan päässä oleva retkikohde.

Katso myös muita kirjoituksia Suomen kansallispuistoista:

Kiipeilyviikonloppu Olhavalla
Helvetinjärven kansallispuistossa

Jätä ensimmäinen kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *