Hygge hotelli Brysselistä

Bryssel hotel HyggeBryssel hotel HyggeBryssel hotel HyggeOlen aina haaveillut työstä, jossa saisi matkustaa paljon. Pakko kyllä myöntää, että vaaleanpunaiset lasit duunireissuista vähän karisivat. Päädyin tällä viikolla taas kerran Belgiaan, pikaiselle yhden yön työreissulle Brysseliin torstaista perjantaihin.

48 tuntiin mahtuu paljon: torstaina aamuyöstä lentokentälle, päivän täysillä töitä ja tukku uusia ihmisiä ympäri Eurooppaa, koiranunet hotellissa, toisena päivänä sama setti töiden osalta, ja illaksi kotimatkalle niin, että perillä olin vasta puolilta öin. Olisi ollut ihanaa jäädä Belgiaan viikonlopuksi, mutta ei onnistunut tällä kertaa.

Töiden takia olen pyörinyt lähinnä EU-instituutioiden luona sekä alueilla niiden lähellä. Jos asuisin Brysselissä, haluaisin ehdottomasti kämpän Ixellesin alueelta. EU-instituutioihin on kävelymatka, mutta kulmat ovat byrokraattikortteleita kotoisampia.

Yleensä majoitun matkoilla kämäisissä hostelleissa, vuoristomajoissa tai kaverien nurkissa loisimassa. Nyt, kun kyseessä oli ns. Aikuisten Työmatka, pistin elämän risaiseksi ja varasin itselleni kunnon hotellin. Hygge Hotel on skandinaavistyylinen hotelli ihan Louisan metroaseman lähellä. Hymyilytti, kun hotellin aula oli sisustettu Marimekolla.

Huone yhdelle ei ollut valtavan suuri, mutta ajoi asiansa, sillä siellä ehti käydä lähinnä nukkumassa. Duunipäivän päätteeksi suurta luksusta oli mennä kylpyyn, ilokseni huoneessa oli amme. Sain kiitokseksi eräästä hommasta shampanjapullon, jota ei tietenkään saanut tuotua käsimatkatavaroissa Suomeen, joten oli pakko korkata pullo Belgiassa. Ei huono.

Ajattelin heittää blogin puolelle lähiaikoina lisää Bryssel-tärppejä, osa uudempia ja osa aiemmilta reissuilta julkaisematta jääneitä. Vaikka moni parjaa Brysseliä tylsäksi, kaupunki on yksi ehdottomista suosikeistani.

Hygge Hotel
Rue des Drapiers 31-33
1050 Ixelles
www.hyggehotel.be

Tulevan vuoden vuorireissut

Chamonix 2018Ja näin alkaa täyttyä matkakalenteri tälle vuodelle! Vielä vuodenvaihteessa suunnitelmat olivat melko levällään, nyt alkaa reissupaletti hahmottua ja päivämäärät asettua kalenteriin. Kiipeilyreissujen lisäksi luvassa lienee muitakin seikkailuja niin Suomessa kuin maailmallakin, mutta alkuun tässä tulevan vuoden ylämäkiin keskittyvät matkasuunnitelmat.

Jääkiipeilyä Italian Alpeilla

Hiihtolomien aikaan helmikuun loppulle ostaa pätkäytettiin kaverin kanssa lennot Milanoon ja lähdetään katsomaan, millaista jääkiipeilyä Italian Alpeilta Cognen seudulta löytyy. En ole ennen ollut jääkiipeilyreissulla, joten vähän jännittää. Ihanaa kuitenkin päästä vuorille rymyämään ja Italian puolella pizza ja vinkkukin lienevät kohdallaan after climb!

Jäätikkökurssi Norjan Jostedalenissa

Vuorenvarma Suunnitelma -blogia pitävä Anni kirjoitti taannoin jäätikkökurssista Norjassa. Hänen innostamanaan varasin vastaavan reissun Adventure Partnersin kautta heinäkuuksi Jostedaleniin. Heinäkuun alkupuolella olevaa kurssia ennen kiinnostaisivat myös kalliokiipeilyt Etelä-Norjassa tai Ruotsin puolella.

Olen toikkaroinut vuorilla tähän mennessä lähinnä itseäni taitavampien ja kokeneempien kavereiden peesissä. Nyt on aika skarpata ja hankkia turvallisuutta lisääviä taitoja roppakaupalla lisää itsellekin, koskaan kun ei voi tietää, milloin iskee yllättävä tilanne.

Kapua-vuoristovaellus Etiopian Simien-vuorilla

Tätä jo tuuletinkin, olen mukana Kapua 2019 Etiopia -tiimissä. Ensi marraskuussa matkustetaan Etiopiaan, jossa ensin tutustutaan kehitysyhteistyökohteisiin ja sitten mennään Simien-vuorten kansallispuistoon vaellukselle, jossa tavoitteena on huiputtaa maan korkein vuori, Ras Dashen, 4550 metriä. Keräykseni on lähtenyt hienosti käyntiin, suurkiitos siitä. Lahjoittamalla pienenkin summan juuri sinä voit olla mukana auttamassa!

Kapua 2019 Etiopia -tiimissä mukana!

Grand Popo Benin

Etiopian korkein vuori Ras Dashen on 4550 metriä korkea. 4550 euroa puolestaan on summa, jonka aion tänä vuonna kerätä hyväntekeväisyyteen osana Kapua Etiopia -tiimiä.

Hurja homma, minut on valittu mukaan Kapua-tiimiin tälle vuodelle! Kapua kerää varoja hyväntekeväisyyteen, lahjoituskohteena koulutuksen ja terveyden edistämiseksi Etiopiassa ja Malawissa. Olen tulevan vuoden mukana keräämässä rahaa ja hanke huipentuu ensi syksynä Etiopian-matkaan, jossa käymme tutustumassa kehitysyhteistyökohteisiin ja lopulta myös kiipeämässä Etiopian korkeimman vuoren, Ras Dashenin huipulle. Keräystavoite on euro jokaisesta metristä Etiopian katolle, yhteensä 4550 euroa.

Valkoisena hyväosaisena länsimaalaisena maailma on niin täynnä mahdollisuuksia, että välillä melkein hävettää. Olen haaveillut ensi vuodelle isommasta vuorireissusta (kaupallisten seurueiden kanssa esim. Kilimanjaro kiinnostaisi), mutta sellaisen sijaan on etuoikeus päästä mukaan tällaiselle matkalle, johon näin vahvasti liittyy myös takaisin antamisen ajatus.

Olen potenut viime aikoina valtavaa ilmastoahdistusta, ja kaivannut matkailuun muitakin motiiveja kuin itsekkään seikkailunhalun. Viime vuonna osallistuin “ripulireissulle”, eli rokotetutkimusmatkalle Beninissä ja vaikka matka oli muutoinkin hieno kokemus, teki mahdollisuus tieteen edistämiseen siitä vielä paremman. Hyväntekeväisyyspotti tekee myös Kapuan osalta kaukomatkasta helpomman perustella itselle ja ympäristölle.

Vaellus Simien-vuorten ainutlaatuisissa maisemissa ja tutustuminen Addis Abeban sykkeeseen nostattavat samalla seikkailumieltä. Erityisen iloinen olen siitä, että pääsen jakamaan matkan kahdenkymmenen muun kapuajan kanssa. Tänä viikonloppuna olemme tavanneet lähes koko porukalla ensimmäistä kertaa. Selvyyden vuoksi todettakoon, että matkan Etiopiaan maksan itse ja varainkeruusumma menee suoraan järjestöille hyväntekeväisyyteen.

Voit tukea keräystäni lahjoittamalla, pienestäkin summasta on iso apu. Tulen seuraamaan blogissani Kapua-matkaa pitkin tätä vuotta ja kertomaan lisää niin varainkeruun etenemisestä kuin matkaan valmistautumisesta.

Kuva: Riikka Koskela

Vuoden viimeinen päivä

Best nine 2019
Viimeisiä viedään tältä vuodelta, eli vuorossa on jo perinteinen vuosikooste. Aiemmat koosteet löytyvät vuosilta 20172016 ja 2015.

Matkailurintamalla alkuvuosi oli hiljainen, mutta kesä ylitti kaikki odotukset. Heinäkuussa lähdin ripulireissulle Beniniin, ensimmäistä kertaa Afrikkaan. Länsi-Afrikassa Atlantin aaltojen äärellä vietin ikimuistoiset kaksi viikkoa ja kirjoitukset sieltä ovat blogin vuoden luetuimpia juttuja.

Afrikasta jatkoin matkaa Alpeille. Kolme viikkoa Chamonix’ssa olivat vuoden kiistaton kohokohta. Kiipesin, kiipesin ja kiipesin. Pitkiä reittejä, hienoja reittejä. Ensimmäisiä alppireittejä, ensimmäisiä öitä vuoristomajoissa. Syksyllä pistäydyttiin vielä Norjassa vuoria ja auringonlaskua katsomassa. Joulukuussa pääsin työn merkeissä palaamaan rakkaaseen Belgiaankin.

Kiipeilyssä talvi alkoi jääkiipeilyn saloihin perehtyen, kesäkausi käynnistyi kunnolla kevätretkellä Bohusläniin. Pari viikonloppua Kustavissa, yksi Olhavalla, edellä mainittu Alppireissu ja lukuisia aurinkoisia päiviä lähikallioilla. Syksyn tullen takaisin sisähalliin, kohta taas jääkiipeilyn pariin, kunhan talvi tulisi eteläänkin. Kiipeilyn ohella viihdyin muutenkin luonnossa, kiersin useampia kansallispuistoja ja nautin metsän tuoksusta, hiljaisista soista.

Työelämässä itsevarmuus ja usko omaan tekemiseen kasvoivat pikkuhiljaa. Loppuvuodesta vaihdoin uusiin tehtäviin, joissa tulen toivottavasti tulevana keväänä kehittymään ja kasvamaan vielä paljon lisää. Ihmissuhderintamalla riitti sekalaista säpinää ja pienenlaisia pettymyksiä, itseen ja toisiin.

Lopputulemana todettakoon, että tämä oli aivan kelvollinen vuosi. Sopivassa suhteessa huveja ja harmeja, kirkasta iloa ja onnistumisia, välillä synkkää rämpimistä.  Blogin puolelle niistä on pilkahdellut palasia silloin, kun siltä on tuntunut. Samaa aion jatkaa ensi vuonna.

Vuosi lyhyesti lukuina:

  • 9 käytyä maata (Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Italia, Benin, Togo, Etiopia, Norja, Belgia)
  • 193 treenikertaa, joista yli sata kertaa kiipeilyä eri muodoissaan
  • 27 luettua kirjaa, lähinnä matkakirjoja ja kotimaista kaunoa

Oodi kirjoille!

OodiOodi

Uusi keskustakirjasto Oodi on saanut kirjahiiren sukat pyörimään jaloissa. On aivan uskomattoman upeaa, että kaupungin paraatipaikalle pistetään pystyyn uuden ostoskeskuksen tai toimistokorttelin sijaan nimenomaan kirjasto. Ja millainen kirjasto Oodi onkaan!

Koko rakennus on aivan uskomattoman kaunis, pehmeitä linjoja ja lasiseinien läpi valo on keskellä synkintä joulukuutakin kaunis. Hyllyjen välissä on pari viikkoa avajaisten jälkeen vielä ruuhkaa, mutta näen jo, miten leveät käytävät ja avarat tilat houkuttelevat alkuhässäkän jälkeen varmasti viettämään aikaa Oodissa.

On upeaa, miten kirjasto on onnistunut vuosien mittaan pysymään kiinni ajassa. Nykyään, kun rajaton tieto on saatavilla aina ja kaikkialla, kirjastot ovat eräänlaisia turvasatamia, tiloja, joissa kohinasta on karsittu olennaisimmat, joissa tieto on järjestelty selkeästi osastoittain.

Erityisen paljon ilahduin siitä, miten erilaiset ihmiset olivat löytäneet tiensä Oodiin: nuoria, vanhoja, turisteja, perheitä. Kirjasto on parhaimmillaan kohtauspaikka kaikille.

Keskustakirjasto Oodi
www.oodihelsinki.fi