Loppuja ja alkuja

Bryssel expatSiinä se nyt on, uusi kotikatu Brysselissä.

Viimeisellä viikkolla Helsingissä kaiken tekemisen päällä on epätodellinen sumu, että tässä sitä nyt ollaan, yhdenlaisen lopun äärellä. Kaikki arkiset asiat muuttuvat merkityksellisiksi, sillä ne eivät toistu enää Helsingissä, vaan luvassa on uudenlaisia rutiineja.

Uusi uljas elämä on alkanut väsyneesti. Saavun Brysseliin jo perjantaina, muutan pariksi päiväksi hotelliin. Otan matkalaukkuineni taksin lentokentältä, vaikka en normaalisti ikinä raaski. Istun taksin takapenkillä, katselen katuja, olo on tyhjä. Olen sentään täällä, se saa riittää toistaiseksi.

On helle, liki kolmekymmentä astetta. Hämärässä hotellihuoneessa nukun paljon. Kiertelen kaupungilla, etsin omalta tuntuvia paikkoja. Ne ovat ensimmäisiä kiintopisteitä, joiden ympärille uusi arki alkaa toivottavasti rakentua.

Muutan tavarani taksilla hotellista tilapäiseen asuntooni. Vuokraemännän puolalainen kaveri auttaa kantamaan matkalaukkuja kapeita portaita ylös asti, ullakkohuoneeseen, jossa on vino katto ja keltainen nojatuoli. Jään asuntoon yksin, kaikkialla on hiljaista. Kattoikkunasta näkyy pilviä ja lähitalojen kattoja.

Tänään alkaa syyskuu, syksy. Työt alkavat huomenna.