Helppoja reittisuosituksia Chamonix’hin

Chamonix

Sain Instagramissa useampia kyselyjä tämän kesän Chamonix-reissun aikana kiivetyistä reiteistä ja ajattelin jakaa vastaukseni myös täällä blogin puolella täydennettynä myös parin vuoden takaisen retken reittisuosituksilla.

Tällaisten listojen jakaminen vähän hirvittää, sillä jotenkin tuntuu, että reittivinkkejä jakaakseen pitäisi olla joku kovempikin kalliohirmu. Mutta Chamonix’ssa onneksi riittää helpompiakin reittejä suunnilleen yhden ihmiselämän tarpeisiin. Tässä siis muutama rata, joista vakaasti vitosta suorittava sunnuntaikiipeilijä pääsee hymyillen ylös (ja jos ei hymyilytä, niin french free eli kamoista vetämällä sitten vähintään sujuu).

Kaikki nämä reitit ovat pelkkää kalliokiipeilyä ilman mitään jäätikköhommia, osa ihan helmiä ja osa vähän vähemmän ihmeellisiä. Kaikki ovat helposti löydettäviä laiskan lähestyjän reittejä maksimissaan 6a-tasolta, eli helppoa ja kivaa kiivettävää.

Chamonix Cacao Girls

Brevent

Breventin hissiyhteys tekee näistä reiteistä helposti saavutettavia ja siksi myös todella suosittuja. Samalta seinältä löytyy kovempiakin gredejä ja Breventin yläosan yhden köydenmitan reitit ovat nekin ihan nastaaa puuhastelua, jos syystä tai toisesta pidemmälle reitille ei tule mentyä. Mikä parasta, useampi reitti toppaa suoraan hissiaseman kioskin ja kylmän kaljan/cocacolan luokse.

Frison Roche, 5 kp, 6a, 200 m, Brevent

Breventin klassikkoreitti. Rynnättiin aamun ensimmäiseen hissiin, mutta silti meitä ennen oli ainakin viisi köysistöä jonossa reitin juurella, eli kannattaa varautua ruuhkaan. Tiimi kerrallaan porukka lähti kiipeämään, me pidettiin toista tuntia torikokousta vuoroaan odottavien kiipeilijöiden kesken ennen kuin päästiin reitille. Kiipeily oli mukavaa ja varsinkin yläosan halkeamat ihan huikeita. Todella maineensa veroinen reitti!

Crakoukass, 8 kp, 6a, 215m, Brevent

Verrattuna tyyliltään hyvin samantapaiseen Cocher-Cochoniin, Crakoukassin kiipeäminen oli tosi iloista ja mukavaa. Vaikka reitti katkeaakin välissä pikku laskeutumisen ja kahden kalliolta toiselle siirtymän ajaksi, se tuntui yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Rata on mielenkiintoinen yhdistelmä halkeamia ja otteita. Kiipeily rullasi hyvin ja varsinkin viimeinen köydenpituus oli mieleenpainuvan hieno.

Cocher-Cochon, 9 kp, 6a, 240m, Planpraz

Tämä on tosi huono reittisuositus, sillä Cocher Cochonin kiipeäminen pari vuotta sitten ei ollut itselleni mitenkään erityisen hieno kokemus. Syystä tai toisesta minulla oli todella huono kiipeilypäivä, helpotkin moovit tuntuivat vaivalloisilta ja olo oli tosi väsähtänyt. Kaveri onneksi liidasi yläosan kruksipitchin, olisi ehkä siinä epätoivon tilassa jäänyt minulta muuten menemättä.

Chamonix kiipeily

Index

Tämän kesän reissulla itselleni uusi aluevaltaus oli Flegeren gondolihissin jatkona olevan Index-tuolihissin lähistöllä oleva seutu. Reippaampi kiipeilijä ehtii yhdessä päivässä useammankin rallin aivan hissiaseman kyljestä.

Mani Puliti, 6 kp, 165m, 5b

Tuolihissillä matkustaminen kesällä tuntuu vähän hassulta, mutta Indexin hissiaseman vierestä löytyy kivoja reittejä minimaalisella lähestymisellä. Mani Puliti oli kevyttä köpöttelyä, viimeisellä köydenpituudella reitin kruunasi yksi oikein hauska kohta. Toisin kuin topokirja väitti, pulttaus oli ihan kunnossa koko reitillä.

Brunat-Perroux, 7 kp, 180 m, 5c

Kiva ralli, huomattavasti Mani pulitia enemmän jo ihan kiipeilyä muistuttavaa menoa. Ison hyllyn jälkeen reitin jatkon löytäminen tuotti pieniä haasteita, melkein vedettiin koko köydenmitta reitistä vasemmalta ohitse parin camun turvin kun ei bongattu pultteja, hupsista. Indexin töppyrältä (kuvassa yllä) laskeutumiset alas olivat vähän ruuhkaisia, mutta ankkureita alaspäin oli useampia.

Muut reitit

Cacao girls 12 kp, 6a+, 360 m, Châtelard

Lähdettiin englantilaisen mimmin kanssa kiipeämään pitkää, 360 metristä, reittiä. Lähestyminen oli hauska: jätettiin auto parkkiin Ranskan puolelle ja sitten käveltiin rajan yli Sveitsiin kiipeämään. Myös junalla pääsee ihan viereen. Reitti löytyi helposti noin vartin kävelyn jälkeen ja se oli merkitty selkeästi kyltillä. Ensimmäiset 8 pitchiä olivat silkkaa iloittelua ja riemua ja edettiin aika reipasta tahtia vuorovedoin ylöspäin. Ennen viimeistä neljään pitchiä pidettiin pitkä evästauko isolla hyllyllä. Tästä välistä pääsee kävellen pois, eli jos aika tai kunto loppuu, voi reitin yläosan skipata.

Vasta parin Nixin retken jälkeen kiivettävää on vielä valtavasti jäljellä. Toivottavasti tulevilla Alppireissuilla pääsisi jo vähän isompienkin reittien kimppuun, topokirjasta on jo useampi sivu silmäilty hiirenkorville.

Vastaa