Skip to content

Kategoria: Elämä

Arkea ja juhlaa.

GoExpo Winter – talvilajit esittelyssä messuilla

goexpo01goexpo02goexpo03
Viikonloppuna Messukeskuksessa järjestettiin GoExpo Winter, jossa kävin ensimmäistä kertaa fiilistelemässä talvilajeja. Monenlaiset talvilajit, matkakohteiden esittelypisteet ja pop up -myymälät olivat messuhallissa esillä. Talviharrastukset ovat omalta osaltani olleet muutaman vuoden vähän jäässä, messupäivän päätteeksi palo päästä ainakin takaisin rinteeseen kasvoi aika kovaksi. (Antti Autin lumilautailufilmillä Arctic Light saattaa myös olla jotain tekoa asian kanssa…)

Näytteilleasettajista omat suosikkini olivat VAI-KØ-pipot, joiden valmistajat pitävät myös inspiroivaa @nordiccamper -Instagram-tiliä. Samoin Tampereen seudun kiipeilykallioilla kesällä vastaan tulleen Ramin Treeline.fi kaupan osastolla täytyi pitää pankkikortista kiinni, sen verran mm. Patagonian kamppeet houkuttelivat. Ulkoiluvaatteita ja muita varusteita tulee ostettua herkemmin suoraan uutena kaupasta, kuin muita vaatteita, jotka hankin pääasiassa second handina. Siksikin kotimaisten pikkufirmojen tukeminen houkuttelee, ne vaikuttavat usein ottavan ympäristöasiat ja muut reilun tekemisen näkökulmat isoja lafkoja paremmin huomioon.

Lauantai-illan ohjelmassa messuilla olisi ollut myös Helsinki Adventure Night, jossa pääpuhujana olisi ollut huippukiipeilijä Catherine Destivelle. Päädyin sitten kuitenkin mieluummin kiipeilytreffeille illaksi. Hyvä valinta, sanoisin.

// GoExpo Winter – all sorts of winter sports and lots of gear cravings in one place.

2 Comments

Kuinka selvitä talvesta järjissään?

talvi01helsinki02Vihaan talvea. Inhoan kylmyyttä, joka puskee vaatekerroksista huolimatta luihin ja ytimiin, samoin tuskaista hikeä, kun samoissa paksuissa vaatteissa erehtyy minne tahansa sisätiloihin tai joukkoliikennevälineeseen. Loskaa, joka valtaa kaupungin kadut, pimeyttä, joka tuntuu jatkuvan aamusta iltaan, ollen välissä päivällä korkeintaan haljua harmaata.

Tänä syksynä erityisen paljon mielialaa on laskenut kiipeilykauden loppu: kun kesällä pystyi vain lähtemään ulos kallioille, on tällä hetkellä kiivettävä monta pitkää kuukautta sisähalleissa.

Koska toistaiseksi asun Suomessa, jossa talvi on valitettavan välttämätön osa vuoden kulkua, ajattelin tänä vuonna opetella elämään asian kanssa kuukausien nurinan sijaan. Tässä muutama toimenpide, jotka ajattelin ottaa kokeiluun jos nyt ei varsinaisesti talvesta pitämiseksi, niin vähintään sen sietämiseksi:

  1. Innostu uudelleen talvilajeista. Nuorempana laskettelin jonkun verran, suunnilleen joka talvi suunnattiin perheen kanssa pohjoiseen laskemaan. Jossakin vaiheessa harrastus kuitenkin jäi. Olen päättänyt, että tänä vuonna palaan rinteeseen, keväälle on jo Levin-reissu varattuna. Myös jääkiipeily kiinnostaa, koska jotainhan se on talvellakin kiivettävä.
  2. Pysy vauhdissa, näe ihmisiä. Lepääminen on tärkeää, mutta huomaan, että jos annan itselleni luvan löysäillä, se jää helposti päälle. Sen sijaan, että jäisin peiton alle, yritän keksiä pimeään vuodenaikaan mahdollisimman paljon kivaa tekemistä: liikuntaa, kulttuuria, ystäviä, menoja.
  3. Varaa lennot etelään. Okei, tämä on ehkä vähän huijausta, mutta ehdottomasti toimivin keino. Kärvistelyn sijaan voi napata kalenterin kouraan, laskea lomapäivät ja varata matkat: onpahan jotakin, mitä odottaa. Tällä kertaa selvisin Suomessa loman jälkeen kolme päivää ennen kuin seuraavat lentoliput kilahtivat sähköpostiin viikonloppureissulle marraskuussa.

// How to make it trough the winter in Finland?

Kommentoi

Syysretki Etelä-Konneveden kansallispuistoon

konnevesi01konnevesi02konnevesi07konnevesi08konnevesi06Metsässä on hiljaista ja syyspäivän valo siivilöityy puiden läpi. Koira loikkii pitkin polkua milloin edellä, milloin takana. Pitkospuut vievät yli märkien kohtien, ilmassa tuoksuu vauhdilla etenevä syksy. Mäkinen reitti juurakkoisilla poluilla on sopivan raskas kulkea ja pää tyhjenee, kun keskittyy lähinnä siihen, ettei kompastu rähmälleen.

Luulin pitkään olevani pesunkestävä kaupunkilaistyttö, mutta viime aikoina olen huomannut, että yhä useammin tekee mieli lähteä jonnekin, missä puhelin ei löydä kenttää. Paikkoihin, joissa on metsä, jossa kulkea tai kallio, jota kiivetä, illaksi nuotio tai järvenselkä, jonne tuijoitella. Päivä Etelä-Konneveden kansallispuistossa toimi tähän tarjoitukseen mainiosti, samalla viikonloppureissulla kävin moikkaamassa isovanhempiani Keski-Suomessa.

Kauniilla säällä kansallispuistossa oli suorastaan ruuhkaa, lyhyen matkan päässä parkkipaikalta oleva Vuori-Kalajan kotapaikka kuhisi väkeä. Kun lähti polkua pidemmälle, porukka hälveni ja vastaan tuli vain satunnaisia retkeilijöitä.

Luontoon.fi kertoo kansallispuistosta kaiken olennaisen faktan ja opastaa parhaiten reitit. Itse kiersin metsässä reilut kymmenen kilometriä, Kolme vuoren kierros -reittiä pitkin parista kohtaa oikaisten. Reittimerkinnät olivat selkeät ja tiheät, tulostettu pikkukartta tosin oli ihan kiva olla mukana varmuuden vuoksi.

Seuraavan kerran kiinnostaisi lähteä tutustumaan kansallispuistoon meloen. Ehkä sitten ensi kesänä. Myös Leivonmäen kansallispuisto voisi olla mummolasta sopivan matkan päässä oleva retkikohde.

Katso myös muita kirjoituksia Suomen kansallispuistoista:

Kiipeilyviikonloppu Olhavalla
Helvetinjärven kansallispuistossa

Kommentoi

Helsingin helmet

helsinki03talvipuutarha04suomenlinnapulmubaari

Kaupallinen yhteistyö: ebookers.fi

Olen nyt asunut Helsingissä vähän reilun vuoden. Kaupungin kadut ovat tuleet tutuiksi, raitiovaunureitit muistaa ulkoa, koiran kanssa ollaan kierretty ulkoilualueita ja kaukaisemmatkin kaupunginosat osaa jo sijoittaa suunnilleen kartalle. Helsinki on ehdoton lempikaupunkini Suomessa ja ellen karkaa ulkomaille, haluaisin jatkaa eloa stadilaisena vielä pitkään.

Ebookersin porukka pyysi keväämmällä meikäläistä ja muutamaa muuta bloggaajaa jakamaan parhaat vinkit Helsinkiin. Tartuin innolla tehtävään ja aloin miettimään, mitkä olisivat sopivia, ei aivan itsestäänselviä tärppejä stadista. Omalle listalleni nostin lopulta Yrjönkadun uimahallin, joka on taas kesätauon jälkeen auennut, ja Talvipuutarhan trooppisen tunnelman, joista olen jo aiemmin kirjoittanut. Jutussa kerron myös lempibaarini kotikulmilta Kalliosta.

Vinkit on koottu kätevästi yhdelle saitille, käy tsekkaamassa: www.ebookers.fi/stadilaisten-opas-helsinkiin/

Kommentoi

Kiipeilyviikonloppu Olhavalla

olhava08olhava06olhava04olhava07Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa tumman metsälammen rannalla kohoaa Olhavanvuori. Korkeimmillaan 50 metriä kiviseinää laskee synkkään veteen. Kesäpäivinä aurinko lämmittää kallion pinnan, nyt syksymmällä seinä on käsien alla viileämpi, ei vielä kylmä.

Heinäkuussa pääsin Olhavalle ensi kertaa, viime viikonloppuna toistamiseen. Koko paikassa on aivan omanlaisensa tunnelma. Aamulla herään lämpimästä makuupussista, teltan ovesta näkyy kallioseinä. Auringonlasku maalaa taivaan oranssinpunaiseksi, kun päivän päätteeksi laskeutuu viimeiseltä reitiltä alas. Illan pimetessä nuotiolla on kiipeilijöiden lisäksi satunnaisia retkeilijöitä, tulen kajossa taustalla kohoaa kallion varjo.

Saaresta kallion juurelta lähtevät suomalaisen kalliokiipeilyn hienoimmat reitit. Klassikkoja, elämäni hienoimpia kiipeilyhetkiä. Omat rajat tulevat vastaan kerta toisensa jälkeen, ja vähä vähältä rajat myös taipuvat kauemmas. Kehosta löytyy voimaa jaksaa vielä vähän, mieli pysyy riittävän rauhallisena jatkamaan korkeammalle, vaikka välillä jännittää niin, että sydämen syke humisee korvissa.

Maaginen Olhava. Ensi kesänä nähdään taas.

// Olhava at Repovesi National Park is the best climbing place in Finland. Magical atmosphere.

1 kommentti