Syyskuun kuulumisia

Kothamadventure
Kas, minulla oli tällainen blogikin. Syksyn alku on humahtanut hurjaa vauhtia, tässä on kaikenlaista tapahtunut ja tapahtumassa. Kesän seikkailujen jälkeen arkeen palaaminen oli tahmeaa tuskailua, mutta nyt tuntuu löytyneen tavallinen tahti.

Tänään lähden illaksi Norjaan, tarkoitus on pyöriä pitkä viikonloppu jossakin Narvikin hollilla. Tuntuu, että tänä kesänä Pohjois-Norjassa ja Lofooteilla ovat käyneet kaikki. Kaikki kiipeilykaverit, kaikki satunnaiset tuttavat. Mun feedissä on ollut hetkittäin enemmän kuvia Hennigsvaerista kuin Helsingistä, siltä ainakin tuntuu. Eipä siinä, itse rymysin Alpeilla ja sekin oli ihanaa. Vaan silti on syyhyttänyt päästä vuononrantaan, onneksi vielä järjestyi.

Kallio Kurvi
Reissun jälkeen tiedossa on muutto, kerään kamani Kurvin kimppakämpästä ja muutan muutaman korttelin päähän Vallilan puolelle. Siellä odottaa 30 neliötä sievää yksiötä. On ihanaa päästä asumaan yksin ja laittamaan uutta kotia. (Salaa haaveilen tosin siitä, että ennen muuttoa voisin kasata tavarani Piritorille ja tuikata ne tuleen. En varsinaisesti rakasta itse muuttamista.)

Muutamia muitakin potentiaalisesti jänniä hommia on tässä meneillään. Ja jännittävyyksien vastapainoksi olen ehtinyt myös rentoutua, lukea kirjoja, joogata, kiipeillä, nähdä ystäviä, sitä tavallista. Asiat ovat varsin hyvin.

Ouidah – historiallinen orjakaupunki

UntitledUntitledUntitledUntitledUntitled
Beninissä on muutamia varsinaisia nähtävyyksiä, ehkä tunnetuin niistä on historiallinen Ouidahin kaupunki. Se oli aikanaan yksi Länsi-Afrikan vilkkaimmista orjasatamista.

Ouidahissa on rinnakkain samalla alueella niin kirkko, moskeija kuin paikallinen vodun-uskonnon käärmetemppeli ja pyhä metsäkin. Portugalilaisten siirtomaa-ajan linnoitukseen on rakennettu museo, jossa kerrottiin orjakaupasta.

Kaupungista lähtee kohti merta tie, jota orjien kerrotaan kulkeneen. Reitin varrella on patsaita ja muistomerkkejä. Reitin päässä meren rannassa on Portti, josta ei ole paluuta, Gate of no return. Portin toinen puoli on symbolinen paluuportti heille, jotka ovat myöhemmin palaneet takaisin Beniniin juuriaan etsimään.

Historillis-uskonnollisten nähtävyyksien lisäksi kävimme katsomassa modernimpaa beniniläistä taidetta esittelevän Fondation Zinsoun museon, josta pidin todella paljon. Siellä suosikkini oli vuoteen 2059 katsova piirros, jonka mukaan 50 vuoden kuluttua Beninissä on naispresidentti. Sitä odotellessa!

Kesäkuun kuulumisia

Täytän tänään vuosia, kaksikymmentäviisi.

Helteinen toukokuu vaihtui kesäkuuksi ihan huomaamatta. Kaikki vapaat hetket ovat menneet kiipeillessä, kivillä ja kallioilla. Välillä myös kaljalla Kalliossa ja tietysti toimistolla töiden äärellä.

Kävin Tampereella ystävän polttareissa, siellä kaikki oli ennallaan. Tuttuja kasvoja tuli kaupungilla vastaan kuin en olisi koskaan pois muuttanutkaan. Festivaalikauden avaus Sidewaysissä, kukkaseppeleitä ja kavereita. Kaikki on hyvin, kaikki on hyvin, kaikki on hyvin hokee Paperi T.
IMG_7156
Takana on hyviä kiipeilypäiviä. Bohuslänin reissun lisäksi on tullut kierrettyä kotimaan kallioita. Viitapohja, Kustavi, Olhava, Solvalla, Rollarit, Nalkkila, Havukallio, Jaanankallio… Olen rohkeampi ja vahvempi kuin viime kesänä, varsinkin trädikiipeily tuntuu paljon paremmalta kuin aiemmin. Silti välillä turhauttaa, kun omat rajat tulevat vastaan paljon aiemmin kuin haluaisin.

Ehkä se on ollut lähestyvän syntymäpäivän syytä, mutta olen miettinyt paljon sitä, mitä haluan elämässäni seuraavaksi tehdä. Tavallaan mikään ei ole pielessä, mutta silti ilmassa on odotusta. Muutoksille olisi momentumia, mutta toisaalta askeleiden ottaminen oikein mihinkään suuntaan jännittää. Onneksi reissusuunnitelmat kesäksi ovat huimat. Yleensä matkalta löytyy parhaiten ideoita siitä, minne suunnata seuraavaksi, muutenkin kuin karttapallolla.

Vuoden vaihtuessa

maailmankolkat02Tervetuloa uusi vuosi! Nyt on myös aika pistää 2017 pakettiin, eli vuorossa on jo perinteinen vuosikooste. Aiemmat koosteet löytyvät vuosilta 2016 ja 2015.

2017 oli varsin mainio matkailuvuosi: se alkoi vuoden ensimmäisenä päivänä lentokoneessa Lontoosta kotiin ja päättyi syksyllä kiipeilyreissuihin Ranskassa. Väliin mahtui muun muassa Budapest ja Berliini, sekä lähes kolmen viikon eeppinen kesäreissu, jossa kiersin halki Euroopan Baltiasta Balkanille. Oli hyvä.

Harrastusrintamalla kiipeily piti yhä otteessaan. Kesällä vietin upeita hetkiä Olhavalla, talvikausi puolestaan kuluu taas Kiipeilyareenan seinillä. Edistys kiipeilyhommissa on ollut alkutalvesta tuskaisen hidasta, on tuntunut oikeastaan siltä, että suunta on jopa alaspäin. Onneksi kiipeilyssä kipinää pitää yllä muukin, kuin kovemmat greidit, muuten olisi hermo mennä.

Tänä vuonna hurahdin myös täysin joogaan, ja joka torstaisesta astanga-tunnista on tullut yksi viikon selkeistä kohokohdista. Töissä olen päässyt vuoden alusta alkaen opiskelemaan ranskan alkeita. Kielten opiskelusta aikuisena voisin sanoa sanan jos toisenkin, pitää palata tähän ihan omassa tekstissä.

2017 tiiviisti numeroina:

  • 50 matkapäivää
  • 16 käytyä maata
  • 150 treeniä
  • 10 luettua kirjaa

Tulevana vuonna tavoite on jatkaa reissailua reippaaseen tahtiin, mutta vähän fiksummin. Laskin vuoden lopussa hiilijalanjälkeni ja muut elämäntapojeni ilmastovaikutukset Sitran elämäntapalaskurilla. Vaikka tiesin lentomatkailun olevan syntilistani kärjessä, olin järkyttynyt siitä, että lentämisen osuudesta vuosipäästöissäni. Saastuttaisin siis peräti puolet vähemmän, jos en lentäisi hupimatkoja. En ole vielä päättänyt, asetanko itselleni lentokiintiön, alanko pulittaa lentomaksuja päästöjen kompensoimikseksi vai miten saan tapani parannettua.

Harrastuspuolella haluan jatkaa kiipeilyn parissa, yrittää löytää taas parempaa fiilistä lajiin ja ehkä treenata vähän suunnitelmallisemmin. Kiipeilyn suhteen kiinnostaa myös jää- ja vuorihommat, mutta maltilla ja omalla painollaan, jos hyviä tilaisuuksia tulee vastaan.  Lumilaudan kanssa pitäisi päästä rinteeseen heti, kun etelässä on siihen keliä, kesällä rullailla taas longboardilla.

Yksi vuoden suurimmista tavoitteista liittyy opintoihin: tänä vuonna aion vihdoin pistää maisteriopintoni ruotuun tavalla tai toisella. Ilmoittauduin syksyllä yliopistolle läsnäolevaksi suurin suunnitelmin, mutta homma lässähti aika pahasti. Uutta yritystä uudella vaihteella kehiin.

Tavoitteet vuodelle 2018:

  • 10 käytyä maata (mahdollisimman monta uutta)
  • pidempiä matkoja, vähemmän lentoja
  • 100 treenikertaa (myös uusia lajikokeiluja)
  • 25 luettua kirjaa
  • maisteriopinnot mallilleen

Vuoden 2017 yhdeksän parasta

sunnuntaiaamu2017
Vuosi 2017 alkaa lähestyä loppuaan ja nyt alkaa olla hyvä hetki summata sitä eri tavoilla pakettiin. Instagram-kuvista koottu #bestnine – yhdeksän tykätyimmän kuvan kollaasi -, on hyvä tapa poimia vuoden parhaita paloja talteen.

  1. Ultra Bran konsertti Ilosaarirockissa oli ehdottomasti kesän, ellei koko vuoden paras päivä. Myös joulukuun keikat Hartwall Areenalla olivat unohtumattomia.
  2. Zagrebista löytyi valas ja reppureissun tunnelmaa.
  3. Kesän ensimmäisellä mökkireissulla koira pääsi juoksentelemaan metsään ja minä loikoilemaan riippumattoon.
  4. Chamonix ja Alpit. Vuorille oli tällä kertaa aivan liian vähän aikaa, joten Mount Blancin juurelle pitää palata ensi vuonna uusiksi.
  5. Sarajevon kaunein auringonlasku. Sarajevo vei sydämen, siellä oli ihanaa.
  6. Eduskuntatalon marmoriportaissa on tullut ravattua tänä syksynä riittämiin. On etuoikeus olla töissä näin kauniissa rakennuksessa. Voisinkin joskus vilauttaa vähän kulissien takaa, miltä talossa muuten näyttää.
  7. Joulun välipäivinä ehti hyvin suunnitella tulevia matkoja ja rentoutua lapsuuden kodissa. Vaikka monessa makuasiassa olen äitini kanssa täysin eri mieltä, on mutsin toimistohuoneen tapetti älyttömän hieno!
  8. Lisää Bosniaa! Sarajevon lisäksi pistäydyin pikaisesti paahteisessa Mostarissa.
  9. Riemuloma Rivieralla, eli Nizzan rantabulevardi Promenade des Anglais. Aurinko, meri ja palmuja keskellä sateista syksyä, ei huono.

Lisää kuluneen vuoden matkamuistoja ja muita hyviä hetkiä löytyy Instagramistani @sunnuntaiaamu.