Pari Pariisi-vinkkiä 15. kaupunginosaan

Pariisi hotelli Wallace 15 arr

Kevään reissuputki tuli päätökseensä, kiersin Eurooppaa ensin talvilajien parissa Norjasta Itävaltaan, sitten vielä työmatkalta Strasbourgista ystävien kanssa viikonlopuksi Pariisiin. Kotiinviemiseksi Pariisista tarttui koronatauti, joten aivan putkeen ei tämä reissu mennyt. Onneksi ennen positiivista testitulosta ehti vähän myös nauttia kaupungista.

Olen käynyt Pariisissa viimeisen puolen vuoden aikana kolmesti, Brysselistä matka ei ole pitkä ja kaupungissa riittää nähtävää. Syksyllä kiersin kaupunkia ystäväni kanssa, jouluna tultiin surffimatkan peruunnuttua siskon kanssa viettämään pyhiä Pariisin. Nyt viimeisimmällä reissulla otin haltuun vähän uutta puolta kaupungista: majoituttiin 15. kaupunginosassa ja pyörin lähinnä Saint Germainin ja Montparnassen puolella kaupunkia. 15. arrondissementista löytyi kivoja mestoja, tässä pari suosikkia.

Pariisi hotellihotelli Pariisi 15 arr Wallace

Hotelli: Hotel Wallace

Olen aiemmin majoittunut Pariisissa aivan todella kämäisissä hotelleissa sekä meluisissa hostelleissa (alan olla niihin liian vanha mukavuudenhaluinen). Tälle reissulle haluttiin kaverien kanssa kivempi hotelli. Hotel Wallace löytyi helposti, sillä aiemmin olen majoittunut saman ketjun hotelleista toisessakin. Rochechouart Pigallen kulmilla oli oikein hyvä kokemus.

Wallacessa vakuutti erityisesti ystävällinen palvelu ja kiva moderni tyyli sekä yleisissä tiloissa että huoneissa. Hotellissa oli todella hiljaista, äänet eivät kuuluneet toisista huoneista eivätkä kadulta. Hyvä aamupala, tuoreita hedelmiä ja kelpo kahvia, ja croissantit tietysti, kun kerran Pariisissa ollaan. Nettiyhteys riitti etätöihin mainiosti ja kahvitarjoilu pelasi pitkälle iltapäivään sähköposteja naputellessa.

Ulkomailla asuessa saunominesta on tullut harvinaista herkkua, niinpä sauna ja palju hotellin kattoterassilla ilahduttivat erityisesti. Käytiin yhtenä iltana saunomassa, olihan siinä tunnelmaa vilvoitella kylpytakki päällä ja viinilasi kädessä, kun Eiffel-tornin kärki näkyi nippa nappa terassin kulmasta.

Hotel Wallace
89 Rue Fondrary
www.hotelwallaceparis.com

ravintola pariisi

Ravintola: Abstinence

Parhaat ravintolat Pariisissa ovat yleensä olleet sattumalta vastaan tulleita korttelipaikkoja, mutta kaveriporukalla haluttiin varmistaa pöytä ja varata ennakkoon. Etsin ravintoloita hotellin nurkilta ja yksi osui silmään erityisesti. Vajaa vuosi sitten avatusta Abstinence-raflasta tuli vähän tyyliltään mieleen Yes yes yes Helsingissä.

Menu oli monipuolinen, kivoja trendikkäitä pikkuannoksia jaettavaksi ja lisukkeetkin olivat todella onnistuneita. Erityisesti nduja-päärynä-burrata ja pinaattiquesadilla olivat älyttömän hyviä. Paikka ei ollut varsinaisesti kasvissyöjien paratiisi, mutta muutamia annoksia oli listalla vegenäkin. Safkojen seuraksi oli taidokkaita drinkkejä ja hyviä viinejä. Ystävällinen palvelu, hyvä meno.

Abstinence
47 av de la Motte Piquet
www.abstinenceparis.com

Helmikuussa luettua, lautasella ja leffassa

koti Brysselissä

Olen ollut alkuvuodesta paljon kotona, puuhaillut kaikenlaisia arkisia pieniä asioita. Loppukevääksi on tiedossa taas kaikenlaista menoa ja seikkailua, mutta nyt on tehnyt ihan hyvää pesiä kotona kaikessa rauhassa. Tässä blogiinkin muistiin muutamia vähän sekalaisia kivoja juttuja viime ajoilta.

kirjavinkki sienet sitruunat

Lukulistalla: sienet ja sitruunat

Tallennan usein kiinnostavia kirjavinkkejä Goodreadsiin listalleni, vaikka lopulta itse kirjaan tarttumisessa saattaakin kestää vuosia. Tammikuussa tilasin kasan kirjoja ja listalle pääsivät kansiltaan kivasti yhteensopivat sienet ja sitruunat.

Kaverini Sunna suositteli sienikirjaa Mushroom at the End of the World joskus kauan, kauan sitten, ja se jäi mieleen. Kirja on upea, outo ja omalaatuinen pläjäys sienistä, globaaleista kuljetusketjuista, kapitalismista, tieteestä, työstä ja vapaudesta, luonnosta, sen suojelusta ja vähän kaikesta muustakin. Kirja kulkee Oregonista Japaniin ja myös suomalaisiin tehometsiin, ja kaikkine poukkoiluineen tämä oli aivan mahtava.

Eeva Kolu kehui puolestaan blogissaan The Land Where Lemons Grow -kirjaa italialaisista sitruunoista ja tuosta kirjoituksesta suorastaan maistaa auringon ja kesän. Tämä kirja olisikin ollut täydellinen luettavaksi uima-altaan reunalla jossain etelässä, erityisesti tietysti Italiassa. Mutta toimi se kyllä talvellakin. Kirjaa on mahdotonta lukea ilman, että keittiöön kertyy sitruunoita, erityisesti sitruunapastaa on tullut syötyä.

vegaaniset blinit

Lautasella: blinit

En osaa tehdä ruokaa eikä minulla ole tällä hetkellä kotonani edes uunia. Kun kaverini ehdotti blini-iltaa tilanne eskaloitui jotenkin siihen, että taikinan tekeminen jäi minun hommakseni. Kyselin ympäriinsä, miten ihmeessä blinit saa onnistumaan. Ystäväni vinkkasi, että Chocochilin vegaaniohjeella tulee hyviä.

No sillä todellakin onnistui, jopa tällainen keskivertoa kyvyttömämpi kokkailija. Vegaaniosastolta vinkiksi myöskin merilevästä tehty kaviaaria jäljittelevä Caviart, tosi hyvää. Tästä innostuneena väkersin blinejä toiseenkin kertaan kylässä käyneille kavereillenikin. Taisi olla peräti ensimmäinen kerta, kun tarjosin kotonani jotain muuta ruokaa kuin naapurissa olevan pizzerian antimia…

Lasissa: alkoholiton

Pidin taas melkein tipattoman tammikuun. Melkein, sillä pari annosta otin ystävien kanssa ravintolassa. Tammikuu tuntui tänä vuonna todella kevyeltä ja mielialani on ollut mainio. Olen miettinyt, miten paljon alkoholittomuus on vaikuttanut tähän hyvään tunnelmaan, ja ajattelin valita holittoman linjan jatkossakin useammin. Parhaan haippauksen ja tsempin dokaamattomuuteen saa @darravapaa -yhteisöstä.

Compartment no 6, Hytti numero 6

Leffassa: Hytti numero 6

Olin valtavan iloinen, kun huomasin, että Juho Kuosmasen palkintoja kahminutta Hytti numero 6 -elokuvaa pääsee katsomaan Brysselissäkin. Pidin aikanaan Rosa Liksomin kirjasta ja odotin elokuvaakin innolla.

Hytti numero 6 oli hyvässä tasapainossa kepeyttä, huumoria ja synkempiä sävyjä. Elokuvasta tuli mulle mieleen Lost in Translation, samanlaista raikasta etäisyyttä ja irrallaan olemista. Pidin myös, että hahmoja ei avattu liikaa. Päähenkilöt olivat sillä tavalla aidon tuntuisia, että heistä ei erityisesti tarvinnut pitää tai olla pitämättä, vaan hahmoissa oli monia puolia, kuten oikeissakin ihmisissä.

Pollo limonello

Pollo limonello ohje

Julkaisin edellisen kerran ruokaohjeen tässä blogissa tasan viisi vuotta sitten, samalla viikolla, kun ylipäätänsä aloitin koko blogin kirjoittamisen. Näin viisi vuotta myöhemmin onkin taas seuraavan reseptin aika: sitruunainen klassikkopasta pollo limonello. Seuraavan kerran palataan keittiöön sitten vuonna 2025.

Pahinta tässä koko korona-kotoilussa on lopputon kokkaaminen. Olen kehno ja kärsimätön ruuanlaittaja arkenakin. Reseptien mitoittaminen yhdelle hengelle on raivostuttavaa: ruokaa tulee aina liikaa ja hävikki hävettää. Ja koko helvetin ajan täytyy tiskata.

Pastahommissa en sentään epäonnistu ainakaan joka kerta. Suosikkiohjeitani ovat uunifetapasta (Brysselin asunnossani ei ole uunia, olen tehnyt tätä pannulla vetäen kaikki mutkat suoriksi) ja avokadopasta, joka onnistuu välillä aivan hyvin ja on välillä ihan hirveää sössöä.

Kun asuin vielä Helsingissä, oli Punavuoressa sijaitsevan duunipaikan parhaita puolia se, että niinä päivinä kun kunnon lounastuntiin oli aikaa, oli Uudenmaankadun Ysibar kulman takana. Joku kollega paljasti salaisuuden, että pollo limonelloa saa sieltäkin pyydettäessä vegenä, vaikkei sitä listalla luekaan. Ysibarin versiossa kana oli korvattu halloumilla, kotikeittiössä vedin satunnaisella marketista löytyneellä kanan korvikkeella.

Kirkkaan keltainen sitruunapasta sopii alkukesän aurinkoisiin päiviin, ruoka on samaan aikaan raikas ja näinä kummallisina aikoina lohdullinen.

Pollo limonello

rasia/pussi/paketti jotakin kanaa muistuttavaa (Quorn, Oumph jne.)
nokare voita
soijakastiketta
sipuli
valkosipulin kynsi
raastettua inkivääriä
kurkumaa
suolaa ja pippuria
sitruuna
hunajaa
kermaa
turkkilaista/kreikkalaista/vastaavaa jugurttia
pastaa
parmesania
yrttejä näön vuoksi

Laita pasta kiehumaan. Silppua sipuli ja kuullota sitä voissa ja lorauksessa soijakastiketta. Lisää kanat/vastaava. Heitä sekaan mausteet, keltaisen värin ruoka saa kurkumasta. Lorauta pannulle desin verran kermaa, sitruunan mehu ja lusikallinen hunajaa. Kun soossi on sopiva ja pasta kypsää, käännä levy pois ja lisää pannulle puolikas purkki jugurttia. Sekoita pastan joukkoon, koristele parmesaanilla ja yrteillä. Valmis!

Kallion kivoimmat aamiaiset

Aamiainen Kallio TannerAamiaspaikoista parhaat ovat usein ne, jotka ovat kaikkien lähinnä kotia. Niinpä näin sunnuntain kunniaksi kooste kivoimmista aamiaispaikoista Kalliossa.

Tanner

Tannerista saa aamiaista pitkälle iltapäivään. Avokadoleipä on kai ilmiönä jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta Tannerin leipä on tosi hyvä. Täydennän usein aamiassettiä vohveleilla, ne toimivat myös jaettuna kivana lisäyksenä. Kahvia saa santsata, se on tärkeää.

Hämeentie 11
ravintolatanner.fi

Aamiainen Kallio Sävy

Kahvila Sävy

Sävyssä on ihana tunnelma: juuri sellaisen korttelikahvilan tenhoa, jollaisen kaikki haluaisivat omaan naapuriinsa. Aamiaissettejä on isompia ja pienempiä, croissantit ovat täydellisiä ja kahvihifistelyyn rajattomat mahdollisuudet. Erityismaininta Sävyn pullalle, ne ovat herkkuja. Pisteitä myös siitä, että koirat ovat tervetulleita.

Aleksis Kiven katu 12
savy.coffee

Aamiainen Kallio Cafelito

Cafelito

Pienen ja sympaattisen Cafeliton koko on haaste, sillä sisään mahtuu vain tuurilla. Kesäaikaan terassi onneksi parantaa mahdollisuuksia saada pöytä. Asiakaspalvelu on tuttavallista ja lämmintä. Cafeliton koko päivän saatavilla olevaan aamiaissettiin voi valita erilaisista leivistä, kasvisvaihtoehtoja on useampia.

Harjutori 2
cafelito.fi

Helsingin parhaat pizzat

Helsingin paras pizza

Jos pitäisi valita yksi ruoka, jota söisin koko loppuelämäni, se olisi pizza. Ei epäilystäkään.

Ajatus lempipizzapaikkojeni listaamisesta on ollut mielessä pidempään ja nyt, kun arki kaupungissa on taas kesän jälkeen alkanut, tuntui hyvältä hetkeltä koota juttu. Viime aikoina pizzarintamalla on stadissa tapahtunut varsin vauhdikkaasti, uusia kiinnostavia paikkoja tulee jatkuvasti ja tutut suosikit avaavat uusia toimipisteitä.

Tässä katsaus omiin suosikkipaikkoihini stadissa!
paras pizza Helsinki

Putte’s Bar & Pizza

Kaikista stadin pizzapaikoista vanha kunnon Putte’s on oma suosikkini. Kalevankadulla sijaitseva tyylikäs pizzapaikan ja baarin yhdistelmä sopii niin nopealle lounaalle kuin pidempäänkin illan istumiseen. Tunnelma on urbaani ja cool, sijainti keskustassa monien menojen kannalta kätevä. Pizzoja löytyy moneen makuun, itse rakastan juuston överiksi vetävää Quattro Formaggia.  Pysyvän listan päälle Puttesissa on myös kiinnostavia kausipizzoja.

Kalevankatu 6
www.puttes.fi

Daddy Greens Pizzabar

Töölöstä lähtöisin oleva Daddy Greens laajensi juuri uuden ravintolan Iso-Roobertinkadulle. Alkuperäinen Töölön-ravintola on jokapäiväisiltä kulkureiteiltäni vähän syrjässä, mutta ehdottomasti pistäytymisen arvoinen: pieni ja tunnelmallinen ja usein aivan täynnä. Pizzoissa on tuhti pohja ja ne on paistettu kunnolla niin, että pohja on lähes kärventynyt. Täytteitä on reilusti ja kokonaisuus on muhkea.

Humalistonkatu 3, Töölö
Iso-Roobertinkatu 26, Punavuori
www.daddygreens.fi

paras pizza helsinki

Tenho Restobar

Tenho on varsinainen monitoimitila: paikassa on lähes joka ilta ohjelmaa, keikkoja, dj:tä ja kulttuuria. Tenho sopii yksillä käymiseen ja pidempään illan istumiseen. Ruokalistalla on muutakin kuin pizzaa, mutta enpä muista koskaan Tenhossa muuta syöneeni. Pizzat ovat ohutpohjaisia ja reunat rapeita. Täytteistä löytyy monenlaista ja lista vaihtuu kohtalaisen usein.

Helsinginkatu 15, Kallio
www.ravintolatenho.fi

Loosister

Avokadopizza on melko varmasti ravintola-annos, joita olen syönyt eläessäni määrällisesti kaikkein eniten. Loosisterin keittiö on auki pitkään, jolloin usein, kun päivä venyy vähän liian myöhään on helppoa pistäytyä pizzalla. Kasvissyöjille ja vegaaneille riittää valittavaa. Tykkään Loosisterin tunnelmasta: rokki soi, oven pielessä seisovat flipper-pöydät ja olut tarjoillaan tukevista tuopeista.

Hämeentie 50, Sörnäinen
www.barloosister.fi

Näiden neljän paikan pizzat ovat minusta stadin parhaita, mutta monta hyvää paikkaa jäi listan ulkopuolellekin. Suurta hehkutusta napolilaisella pizzauunillaan aiheuttanut Via Tribunali avasi juuri toisen ravintolansa Sörnäisiin. Iso-Roballa sijaitsevassa Jackiessa parasta on torstain aperitivo, jossa pizzan lisäksi muitakin italialaistyylisiä herkkuja. Skiffer on nykyään Kalliossa, Erottajalla ja Liuskaluodolla kesäisin ja mansikka-vuohenjuustopizza on klassikon asemassa. Kun lähtee kantakaupungista kauemmas, on esim. Oulunkylän Capperi kokeilemisen arvoinen. Mikä teidän mielestä on stadin paras pizza?