Skip to content

Kategoria: Reissut

Kaikenlaisia matkoja. Kurkkaa myös kartta, josta näkyy, missä olen käynyt.

Postikortti Mostarista

mostar01mostar02mostar03mostar04

Bosnia-Herzegovinassa kannattaa pistäytyä muuallakin, kuin pääkaupunki Sarajevossa. Oma valintani osui pieneen Mostarin kaupunkiin, joka jäi sopivasti reitin varrelle, kun suuntasin Sarajevosta kohti Kroatian rannikkoa ja Splitiä. Bussimatkoilla maisemat olivat karun kauniita, helteet olivat nostattaneet maastopaloja ja monin paikoin ilmastointi puski sisään savunhajua.

Päivä oli muutenkin yksi reissun kuumimmista, ilma oli polttavan paahteinen. Mostarissa mittari näytti yli 40 astetta lämmintä, reppu painoi selässä ja hiki virtasi.  Mostarin kesksutan yleisilme oli hiekkainen ja vähän nuhjuinen, tämän jutun kuvat hämäävät pahasti vehreydessään. Sarajevoon verrattuna paikka oli selkeästi enemmän rempallaan, monet keskeisilläkin paikoilla olleet rakennukset olivat edelleen romuna.

Mostarin tunnetuin nähtävyys on Stari Most -silta, joka ylittää Neretva-joen Mostarin vanhassa kaupungissa ja vetää puoleensa matkailijoita kaikkialta lähialueelta. Silta tuhoutui Bosnian sodassa täysin, mutta rakennettiin 2000-luvun alussa uudelleen tismalleen vanhan mallin mukaisesti. Nykyään se on Unescon maailmanperintöluettelossa.

Totta puhuakseni, ei Mostarissa tuon lisäksi juuri muuta nähtävää ollut. Olen tyytyväinen, että täällä tuli käytyä ja omalla rähjäisellä tavallaan paikka on varsin viehättävä. En silti oikein innostunut kaupungista, reissuväsymyksellä ja kuumuudella oli tosin varmasti osuutta asiaan. Kannattaa silti pistäytyä täällä päiväretkellä, Kroatian suosituista kohteista matka on varsin kohtuullinen.

// Post card from Mostar.

2 Comments

Bosnialainen kahvihetki

bosnialainenkahviBosnialainen kahvi on ihanaa.

Reissupäivistä Sarajevossa merkittävä osa kului istuessa vanhassa kaupungissa bosanska kafa -kattaus edessäni. Kahvihetkellä on Bosniassa myös kulttuurinen merkitys. Kahvihetki ei todellakaan ole vauhdista napattu take away -kuppi, vaan vahvaa mustaa kahvia juodaan hitaasti nautiskellen, mielellään hyvässä seurassa. Vahvan kahvin kanssa tarjoillaan usein makea turkish delight.

Perinteiset kupariset kupposet ovat kauniita ja pitävät kahvin lämpimänä pitkään. Olisin kovasti halunnut ostaa sellaiset itselleni matkamuistoksi, mutta eivät mahtuneet reppuun. Ensi kerralla sitten! Leppoisat kahvihetket ovat yksi monista syistä, jotka houkuttelevat matkustamaan ihanaan Sarajevoon uudelleen.

// Coffee break, Bosnian style.

2 Comments

Sarajevo – kulttuurien kohtauspaikka

sarajevo09Onnellisia päiviä ja ihana kaupunki ovat päällimmäiset ajatukseni, kun pitäisi sanoa jotakin Sarajevosta. Olin siellä kesän reissulla muutaman päivän, mutta pidempäänkin olisi viihtynyt. Joissakin kaupungeissa kaikki tuntuu olevan kohdallaan ja olo sellainen, että on juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kaupunkina Sarajevo muistutti minua vähän Jerusalemista. Samassa korttelissa saattoi ihan hyvin olla moskeija, kirkko ja synagoga kivenheiton päässä toisistaan. Eri kulttuurit ja uskonnot näkyivät kaupungilla vahvasti ja niiden sekoitus oli viehättävä. Osa kortteleista oli Itävalta-Unkarin ajalta tyyliltään todella eurooppalaisia, toisaalta varsinkin vanhassa kaupungissa puolestaan näkyi idän vaikutukset. Elävä sekoitus vähän kaikkea!
sarajevo07sarajevo02sarajevo03Nähtävyyksiä Sarajevossa on kourallinen. Tunnetuin on Sarajevon laukausten tapahtumapaikka Latinalainen silta, josta ensimmäiseen maailmansotaan johtaneiden tapahtumien voi katsoa alkaneen. Baščaršija-aukiolla vanhassa kaupungissa on Sebilj, turkkilainen suihkulähde. Kansalliskirjasto oli viime vuosina kunnostettu entiseen loistoonsa, se oli myös vaikuttava. Vuonna 1984 pidettyjen olympialaisten jäljiltä kaupunkiin rakennettiin hauskan värikkäitä 80-luvun arkkitehtuurin tuotoksia.
sarajevo05sarajevo06Lähihistoria näkyy myös monin paikoin katukuvassa surullisemmilta puoliltaan. Jugoslavian hajoamissodassa Sarajevo oli piiritettynä vuosia. Sarajevon ruusut ovat katuun punaisella maalattuja kohtia paikoissa, joissa on osunut. Hautausmaat kohoavat kaupungin laidoilla ja sen ulkopuolella teiden varsilla, rakennusten seinät ovat edelleenkin paikoin luodinreikiä täynnä.

Kävin katsomassa joukkotuhosta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Bosnian sodan aikaan kertovan näyttelyn, pieni museo löytyy kaupungin keskustassa. En suosittele herkimmille, setti oli todella graafinen kuvamateriaalin osalta. Pysäyttävää tulla muistutetuksi siitä, miten Euroopankin alueella on sodittu vielä minun elinaikanani. Myös Srebrenican kansanmurhasta olisi ollut Sarajevon keskustassa näyttely. Se jäi tällä kertaa väliin, mutta joku päivä haluaisin vierailla myös Srebrenican kylässä.
sarajevo10Nähtävyyksien ja traagisuudessaan kiinnostavan historian sijaan Sarajevossa parasta on kuitenkin vieraanvarainen ja avoin tunnelma. Kahvittelin paikallisen kaverini kanssa, johon tutustuin viime talvena Budapestissa, oli kiva saada häneltä paikallisvinkkejä kaupunkiin ja vaihtaa kuulumisia.

Missään muussa kaupungissa matkustaessani en myöskään ole ollut näin paljoa tekemisissä ihan tuntemattomien ihmisten kanssa. Hostellilla muut matkustajat olivat todella mukavaa ja seurallista väkeä, monet Sarajevossa jo ties kuinka monennetta kertaa. Kaupungilla tultiin juttelemaan useampaan otteeseen ventovieraiden toimesta, kohteliaasti ja ystävällisesti. Ikimuistoisin kohtaaminen oli puistossa juttelemaan tullut vanhempi ukko, joka osoittautui todelliseksi Sarajevo-tietopankiksi ja kertoi minulle kaupungin kulmista ja historiasta elävämmin ja paremmin, kuin yksikään varsinainen matkaopas olisi voinut. Yhtenä iltana kävin baarissa itsekseni ja seurue paikallisia nappasi minut hetkessä mukaan porukkaansa, vietimme todella hauskan illan.

Jos ei tästä hehkutuksesta vielä käynyt ilmi, Sarajevo oli ehdottomasti yksi kesän reissun kirkkaimmista kohokohdista. Kaupunki vei sydämen täysin ja mietin jo, koska pääsen rymyämään Balkanille taas uudelleen.

PS. Blogilla on nyt myös Facebook-sivu, jota seuraamalla saat tiedon uusimmista jutuista. Käy tykkäämässä!

Kommentoi

Bussilla Bosniassa

bussillabosniassaTällä viikolla palaan blogissa tunnelmiin Bosnia ja Herzegovinasta. En aiemmin ollut käynyt Balkanilla, mutta lopulta Bosnia oli kesän reissun ehdottomia kohokohtia. Varsinkin pääkaupunki Sarajevoon rakastuin täysin.

Ennen reissua mietin hetken Interrail-lipun hankkimista, koska reppureissu alkoi Italiasta, mutta pian tajusin, että bussi on paras kulkuväline.

Mitä opin bussimatkailusta Bosniassa?

  • Lippuja saa joillekin väleille myös netistä (esim. Flixbus), mutta useimmiten ostin liput suoraan asemalta ennen lähtöä. Osa asemista ei huolinut kuin käteistä, Bosnian ja Kroatian raha kelpasi, eurot eivät.
  • Aikataulut ovat lähinnä suuntaa-antavia. Lähtöaika piti usein suunnilleen kutinsa, mutta perille pääsyyn on syytä laskea ainakin tunti ylimääräistä. Ei siis kannata tehdä turhan tiukkoja aikatauluja.
  • Matkat ovat itsessään elämyksiä. Tiet ovat paikoitellen huonossa kunnossa ja matkanteko hidasta, mutta maisemat ovat aivan uskomattoman kauniita.
  • Matkapahoinvointiin kannattaa varautua. Bussikuskit ajavat todella lujaa kapeilla ja mutkaisilla pikkuteillä. Matkalla Zagrebista Sarajevoon saksalainen nainen etupenkissä oksensi tuntikausia.
  • Varaa käteistä taukoja varten. Pidemmillä matkoilla bussit pysähtelevät muutamia kertoja. Huoltoasemat eivät ole todellakaan mitään ABC-komplekseja, vaan pikku kioskeja, joissa vessat ovat pahimmillaan kuoppia lattiassa.
  • Tarkista huolella, mistä bussi lähtee. Ainakin Mostarissa bussiasemia oli kaksi, ja itse tietysti olin juuri sillä väärällä.
  • Ota mukaan lämmintä vaatetta. Vaikka ulkona lämpötila huitelisi neljässäkympissä, on busseissa ilmastointi vakiona muodossa jääkausi. Pitkähihainen ja kaulahuivi tulivat tarpeeseen.

// How to get around in Bosnia by bus?

Kommentoi

Yksin Venetsiassa

venetsia03venetsia02venetsia04venetsia05venetsia06venetsia07Venetsia mielletään helposti siirappisten pariskuntareissujen kohteeksi, mutta pärjää siellä yksinääkin reissatessa, oikein hyvinkin. Vietin Venetsiassa yhden viikonlopun heinäkuun alussa ja nautin olostani.

Etukäteen mietin, alkaako Venetsian turistipaljous vituttaa hetkessä. Myös paikallisille turistien määrä on aiheuttanut ongelmia ja kaupungin pysyvien asukkaiden määrä on jatkuvasti laskenut. Pidemmän päälle turistien määrä alkaisi varmaan ärsyttää, mutta parissa päivässä ei saanut liian pahaa ähkyä, kunhan pysyi poissa San Marcon alueelta. Sivukujilla sai varsinkin iltaisi vipeltää kaikessa rauhassa.

Venetsiassa on aika tyyristä majoittua ja valitsin yösijan suoraan hinnan perusteella. Booking.comin kautta varattu hostellini oli melko lähellä rautatieasemaa ja Ferrovia-laituria. Ihan asiallinen, mutta ei muuten kummoinen hostelli, jossa oli kiva kattoterassi.

Ensimmäisen päivän liikuin kävellen, toisena nappasin vesibussiin päivälipun (20 €) ja suhasin sillä. Kävin Muranon lasinpuhaltajien saarella ja Lidon rannalla pulahtamassa meressä. Yksin reissaajan iloksi tupaten täydellä rannalla oli lukolliset lokerot, pääsi rauhassa mereen ilman jännitystä tavaroiden tallessa pysymisestä.

Venetsiassa safka on aika keskinkertaista perus-italialaista, mutta Aperol Spritz halpaa. Rafloihin kehtaa mennä yksin oikein hyvin, palvelu on ystävällistä. Il Refolo (Santa Croce) on ainut ruokapaikka, jonka nimi jäi mieleen, se sijaitsi rauhallisemmassa ja tunnelmallisemmassa paikassa kuin moni muu kuppila.

Sooloreissulle Venetsia on mainio, melkein liiankin turistiystävällinen ja helppo kohde. Spritziä siemaillessa pääsi onnelliseen lomatunnelmaan ja sieltä oli hyvä jatkaa reissua eteenpäin.

// Venice is not only for couples. For solo traveller it was easy and nice place to enjoy the sun and Aperol Spritzs. 

4 Comments