Lontoon parhaat kirjakaupat

LontooKirjakaupat ovat lempipaikkojani maailmassa. Lukemattomien sivujen keskellä olo rauhoittuu. Kirjaan tarttumalla pääsee käsiksi monenlaisiin tapoihin ajatella ja katsoa maailmaa. Varsinkin hektisessä arjessa lukemisen ääreen pysähtyminen tuntuu erityisen tärkeältä. Olen kirjojen suhteen konservatiivi, en ole tottunut lukemaan näytöilta, vaan haluan kirjani edelleen paperilla.

Lontoon kirjakauppojen valikoima on mieletön. Kiertelin niitä viikonlopun aikana puolenkymmentä, monta mielenkiintoista jäi vielä nakemattä. Brysselissä ongelmana on toisinaan englanninkielisten kirjojen valikoiman vähyys, en vielä pysty lukemaan ranskaksi. Lontoon-reissulta lähti mukaan iso kasa luettavaa syksyksi Belgiaan.
Lontoo

London Review Bookshop

London Review Bookshop on fiksujen ihmisten kirjakauppa. Valikoima on älykkäästi koottu kattaus, josta löytää lukulistalle paljon uutta. Hyllyissä on yhteiskunnallista ja ajankohtaista kirjallisuutta, toisaalta myös kaunokirjallisia klassikoita, matkakirjoja ja kulttuuria. Kaupan yhteydessä on pieni kahvila, joka vaikuttaa kivalta sekin.

14-16 Bury Place
www.londonreviewbookshop.co.uk

London

Daunt Books

Matkailijaa ilahduttaa, että Daunt Booksissa kirjat on järjestetty hyllyihin maiden ja alueiden mukaan. Esimerkiksi tulevan Etiopian-matkan lähestyessa kierros alakerran Afrikka-osastolla ilahdutti, toisaalta Alppimaiden kohdalle pysähtelin vuoristoihin sijoittuva lukeminen mielessä. Kauppa Marylebonessa on tilana kaunis ja hyllymetrejä riittää useammassa kerroksessa.

83 Marylebone High Street
www.dauntbooks.co.uk
Lontoo

Persephone Books

Omalaatuinen kustantamo, joka julkaisee tarkoin valikoituja 1900-luvun alkupuolen teoksia erityisesti naiskirjailijoilta uusina painoksina omissa harmaissa kansissaan. Kirjakauppa on ansiokkaasti nostanut monia hienoja kirjoja unholasta.

59 Lamb’s Conduit Street
www.persephonebooks.co.uk

Tässä listattujen lisäksi Lontoossa on kymmeniä muitakin kirjakauppoja. Esimerkiksi Libraria (65 Hanbury Street) Shoreditchissa teki vaikutuksen. Kaupassa kuvaaminen ja puhelimen käyttö ylipäänsä on tiukasti kielletty, mikä on näinä aikoina tosi virkistävää. Kirjakaupan tila on veikeä ja valikoima vaikuttava.

Matkakirjoista kiinnostuneille Stanfords Covent Gardenin tienoilla (7 Mercer Walk) on tsekkaamisen arvoinen, sieltä löytyy matkaopas varmaan jokaiseen maailman kolkkaan ja kasapäin karttoja myös. Isommista ketjuista Foylesilla ja Waterstonesilla on useampia liikkeitä ympäri Lontoota, mutta pienten putiikkien kiertäminen on mielestäni palkitsevampaa.

Katso myös:

Lyonin suuret seinämaalaukset

Lyon muraaliKun Ranska kerran Brysselistä käsin on aivan naapurissa, lähdin liki suoraan Lontoosta palattuani samalla vauhdilla viikonlopuksi Lyoniin. Suora junayhteys Brysesselistä kesti nelisen tuntia. Paras ystäväni asuu vielä tovin Lyonin lähistöllä ennen kuin hän lähtee vuodeksi maailman toiselle puolelle Uuteen-Seelantiin. Nyt kun ollaan vielä samassa maanosassa, oli hyvä hetki moikata.

Olen viettänyt Ranskassa aikaa lähinnä Rivieralla, Alpeilla ja Pariisissa, enkä oikein osannut odottaa Lyonista mitään. Kyseessä on Ranskan toisiksi suurin kaupunkiseutu, joka sijaitsee jokien Rhône ja Saône risteyskohdassa. Kun etsin etukäteen tietoa kaupungista, ei mikään erityisesti noussut silmille – Lyonissa on toki vanha kaupunki ja useampi kirkko, mutta ei mitään valtavaa maamerkkiä, maailmankuulua museota tai muuta vastaavaa. Ensituntumalta kaupungin luonne vaikutti hieman hankalta hahmottaa.

Parissa päivässä lämpesin kuitenkin pikkuhiljaa Lyonille. Jotakin erityisen vaikuttavaakin tuli vastaan, nimittäin isoja muraaleja. Valtavia seinämaalauksia on useampia, niiden perässä tulee myös hyvin kuljettua keskustan söpöjä kaupunginosia läpi.
Lyon muraali Mur des CanutsMuraaleistä tunnetuin on Mur des Canuts Croix-Roussen kaupunginosassa kukkulan päällä. Se on Euroopan suurin seinämaalaus. Hauskaksi maalauksen tekee, että ensimmäisen kerran vuonna 1987 tehtyä maalausta on päivitetty vuosien mittaan muutamaan otteesen. Rakenne on pysynyt samana, mutta hahmot ja yritykset ovat vaihtuneet. Kuva esittää kaupunkimaisemaa ja on todella uskottavan näköinen, huolella maalatut varjot ja valot valtavalla seinällä tekevät melkein mahdottomaksi uskoa, että kyseessä on pelkkä tasainen seinä.
Lyon muraali

Lyon muraaliToinen tunnettu muraali on Fresque des Lyonnais. Asuintaloksi maalattuun seinään on koottu tunnettuja lyonilaisia, kuten elokuvan keksineet Lumieren veljekset. Minua ilahdutti erityisesti Antoine de Saint-Exupéry parvekkeella Pikku Prinssinsä kanssa. Minua vähemmän tuntevat eivät ehkä tiedäkään, miten tärkeä Pikku Prinssin hahmo minulle on. Niin tärkeä, että se kulkee aina mukanani, ihooni tatuoituna.

Mur des Canuts
36 Boulevard des Canuts

Fresque des Lyonnais
2 Rue de la Martinière

Museopäivä Lontoossa: British Museum

British museumVietin juuri viisi päivää Lontoossa, työmatkan yhteyteen sai kätevästi napattua pari päivää omaa aikaa samalla vaivalla. Brysselistä Lontooseen kuljin näppärästi junalla. Tämä oli ensimmäinen, mutta ei varmasti viimeinen kerta, kun matkustin Eurostarilla kanaalin alitse. Edellisen kerran olin Lontoossa pari vuotta sitten, silloin kiersin paljon nähtävyyksiä tiiviissä tahdissa ja reissuseurana oli pikkusiskoni. Tällä kertaa olin liikkeellä yksin ja käytin aikaa ihanaan tyhjäntoimittamiseen ja kaupungilla notkumiseen vailla sen kummempaa agendaa.

Yhden poikkeuksen kuitenkin tein, menin nimittäin British Museumiin. En ole ennen käynyt siellä ja yllätyin, sillä museoon on ilmainen sisäänpääsy. Sateisena sunnuntaina turisteja riitti, mutta ruuhka ei ollut mitenkään mieletön. Museo on niin suuri, etta väki jakautui aika tasaisesti rakennuksen eri osiin. Aulatilan kattaa upea lasikatto, tila on kaunis ja valoisa. Samaan tapaan kuin Pariisin Louvressa, on British Museumista mahdotonta saada yhdellä vierailulla kaikkea irti. Vaikka vietin useamman tunnin kiertäen eri osastoja, paljon jäi vielä näkemättä.
LontooLontooKokoelma on sanoinkuvaamaton läpileikkaus ihmiskunnan aarteista, tuntuu kuin kävelisi taidehistorian oppikirjan sivuilla. Samalla koko ajan vähän häiritsee. Kenen aarteita nämä todella ovat?

British Museumista ei mielestäni voi kirjoittaa ilman, että kiinnittää huomioita siihen, mistä museon esineet ovat peräisin ja millä oikeutuksella britit pitävät niitä hallussaan. Siirtomaavalta ja imperialismi ovat näytelleet isoa roolia, kun kokoelma on kasvanut. Museoihin haalittu taide ja kulttuuriperintö heijastavat pyrkimyksiä peilata koko maailmanhistoriaa Euroopan kautta.

Useiden esineiden kohdalla on vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja, käyty keskustelua siitä, tulisiko ne palauttaa alkuperäisille sijoilleen. Museon vaikuttavimpiin ja samalla kiistellyimpiin esineisiin kuuluvat Partheonin marmoripatsaat, niin kutsutut Elginin marmorit, joita Kreikka on vaatinut säännöllisesti palautettavaksi takaisin Ateenaan.

Uutta ja vanhaa Tallinnassa

TallinnaKesäloma oli ja meni, hellejakson päättyminen suorastaan alleviivasi paluuta arkeen ja toimistolle. Viikonloppuna, kun lämpöaalto vielä velloi, käytiin paahteisessa Tallinnassa päiväretkellä. Edellisestä kerrastani eteläpuolen Suomenlahtea on jo pari vuotta, joten tutummillekin kulmille kaupungissa oli tullut paljon uutta nähtävää.

Pidän Tallinnassa siitä, että parissa tunnissa pääsee täysin pois tutuista kuvioista. Vaikka matka-aika Helsingistä on lähes sama kuin Tampereelle tai Turkuun menisi, on Tallinnassa kuitenkin selkeämmin ulkomailla, selkeämmin irti arjesta.
TallinnaTukholmasta lähtöisin oleva valokuvataiteen museo Fotografiska avasi museonsa Tallinnassa kesäkuun loppupuolella. Telliskiven alueelle perustettu museo on sijaitsee rouheassa teollisuusrakennuksessa, jossa näyttelyt ovat kahdessa kerroksessa. Kattoterassilla on ravintola, baari ja hyvät näkymät.

Avajaisnäyttelyt olivat keskenään mukavan erilaisia. Eniten pidin Anja Niemen In Character -sarjan salaperäisistä hahmoista preeriatunnelmissa sekä Pentti Sammallahden pienistä mustavalkoisista kuvista, jotka yllättivät yksityiskohdillaan. Päänäyttely Jimmy Nelsonin Homage to Humanity jätti vähän kylmäksi.
TallinnaTallinna

Museossa kiertelyn lisäksi Tallinna-päivän tavoitteena oli syödä hyvin. Vanha suosikkini Sfäär Resto oli muuttanut hieman tyyliään. Aiemmin urbaani concept storen ja coolin kuppilan yhdistelmä oli nyt selkeämmin pelkkä ravintola ja paikan olemus oli muuttunut hienostuneempaan ja hillitympään suuntaan. Safka oli edelleen hyvää, lounaaksi maistui kasviscurry.

Iltapäiväksi otimme Uberin kaupungin ulkopuolelle ja kävimme syömässä NOA:ssa. Hellepäivänä meren rannalla oleva ravintola oli hyvä valinta, kannatti lähteä kauemmas kaupungista. Erinomainen ruoka ja raukea, viipyilevä tunnelma veivät mukanaan.

Oodi kirjoille!

OodiOodi

Uusi keskustakirjasto Oodi on saanut kirjahiiren sukat pyörimään jaloissa. On aivan uskomattoman upeaa, että kaupungin paraatipaikalle pistetään pystyyn uuden ostoskeskuksen tai toimistokorttelin sijaan nimenomaan kirjasto. Ja millainen kirjasto Oodi onkaan!

Koko rakennus on aivan uskomattoman kaunis, pehmeitä linjoja ja lasiseinien läpi valo on keskellä synkintä joulukuutakin kaunis. Hyllyjen välissä on pari viikkoa avajaisten jälkeen vielä ruuhkaa, mutta näen jo, miten leveät käytävät ja avarat tilat houkuttelevat alkuhässäkän jälkeen varmasti viettämään aikaa Oodissa.

On upeaa, miten kirjasto on onnistunut vuosien mittaan pysymään kiinni ajassa. Nykyään, kun rajaton tieto on saatavilla aina ja kaikkialla, kirjastot ovat eräänlaisia turvasatamia, tiloja, joissa kohinasta on karsittu olennaisimmat, joissa tieto on järjestelty selkeästi osastoittain.

Erityisen paljon ilahduin siitä, miten erilaiset ihmiset olivat löytäneet tiensä Oodiin: nuoria, vanhoja, turisteja, perheitä. Kirjasto on parhaimmillaan kohtauspaikka kaikille.

Keskustakirjasto Oodi
www.oodihelsinki.fi