Vuoden viimeinen päivä

Best nine 2019
Viimeisiä viedään tältä vuodelta, eli vuorossa on jo perinteinen vuosikooste. Aiemmat koosteet löytyvät vuosilta 20172016 ja 2015.

Matkailurintamalla alkuvuosi oli hiljainen, mutta kesä ylitti kaikki odotukset. Heinäkuussa lähdin ripulireissulle Beniniin, ensimmäistä kertaa Afrikkaan. Länsi-Afrikassa Atlantin aaltojen äärellä vietin ikimuistoiset kaksi viikkoa ja kirjoitukset sieltä ovat blogin vuoden luetuimpia juttuja.

Afrikasta jatkoin matkaa Alpeille. Kolme viikkoa Chamonix’ssa olivat vuoden kiistaton kohokohta. Kiipesin, kiipesin ja kiipesin. Pitkiä reittejä, hienoja reittejä. Ensimmäisiä alppireittejä, ensimmäisiä öitä vuoristomajoissa. Syksyllä pistäydyttiin vielä Norjassa vuoria ja auringonlaskua katsomassa. Joulukuussa pääsin työn merkeissä palaamaan rakkaaseen Belgiaankin.

Kiipeilyssä talvi alkoi jääkiipeilyn saloihin perehtyen, kesäkausi käynnistyi kunnolla kevätretkellä Bohusläniin. Pari viikonloppua Kustavissa, yksi Olhavalla, edellä mainittu Alppireissu ja lukuisia aurinkoisia päiviä lähikallioilla. Syksyn tullen takaisin sisähalliin, kohta taas jääkiipeilyn pariin, kunhan talvi tulisi eteläänkin. Kiipeilyn ohella viihdyin muutenkin luonnossa, kiersin useampia kansallispuistoja ja nautin metsän tuoksusta, hiljaisista soista.

Työelämässä itsevarmuus ja usko omaan tekemiseen kasvoivat pikkuhiljaa. Loppuvuodesta vaihdoin uusiin tehtäviin, joissa tulen toivottavasti tulevana keväänä kehittymään ja kasvamaan vielä paljon lisää. Ihmissuhderintamalla riitti sekalaista säpinää ja pienenlaisia pettymyksiä, itseen ja toisiin.

Lopputulemana todettakoon, että tämä oli aivan kelvollinen vuosi. Sopivassa suhteessa huveja ja harmeja, kirkasta iloa ja onnistumisia, välillä synkkää rämpimistä.  Blogin puolelle niistä on pilkahdellut palasia silloin, kun siltä on tuntunut. Samaa aion jatkaa ensi vuonna.

Vuosi lyhyesti lukuina:

  • 9 käytyä maata (Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Italia, Benin, Togo, Etiopia, Norja, Belgia)
  • 193 treenikertaa, joista yli sata kertaa kiipeilyä eri muodoissaan
  • 27 luettua kirjaa, lähinnä matkakirjoja ja kotimaista kaunoa

Oodi kirjoille!

OodiOodi

Uusi keskustakirjasto Oodi on saanut kirjahiiren sukat pyörimään jaloissa. On aivan uskomattoman upeaa, että kaupungin paraatipaikalle pistetään pystyyn uuden ostoskeskuksen tai toimistokorttelin sijaan nimenomaan kirjasto. Ja millainen kirjasto Oodi onkaan!

Koko rakennus on aivan uskomattoman kaunis, pehmeitä linjoja ja lasiseinien läpi valo on keskellä synkintä joulukuutakin kaunis. Hyllyjen välissä on pari viikkoa avajaisten jälkeen vielä ruuhkaa, mutta näen jo, miten leveät käytävät ja avarat tilat houkuttelevat alkuhässäkän jälkeen varmasti viettämään aikaa Oodissa.

On upeaa, miten kirjasto on onnistunut vuosien mittaan pysymään kiinni ajassa. Nykyään, kun rajaton tieto on saatavilla aina ja kaikkialla, kirjastot ovat eräänlaisia turvasatamia, tiloja, joissa kohinasta on karsittu olennaisimmat, joissa tieto on järjestelty selkeästi osastoittain.

Erityisen paljon ilahduin siitä, miten erilaiset ihmiset olivat löytäneet tiensä Oodiin: nuoria, vanhoja, turisteja, perheitä. Kirjasto on parhaimmillaan kohtauspaikka kaikille.

Keskustakirjasto Oodi
www.oodihelsinki.fi

Liesjärven kansallispuisto itsenäisyyspäivänä

LiesjärviPalasin Brysselistä Suomeen itsenäisyyspäivää edeltävänä iltana myöhään. Lentokentällä pimeässä palellen bussia odotellessani kirosin, että miksi ihmeessä en jäänyt vielä toiseksikin viikonlopuksi Belgiaan.

Kun itsenäisyyspäivän aamuna ajettiin Liesjärven kansallispuistoon, sain onneksi ihan hyvän muistutuksen siitä, että on Suomessakin hienoutensa. Kuljettiin Liesjärveä halkova Kyynäränharju päästä päähän pikku pakasessa, laiskasti matalalle noussut aurinko lämmitti kasvoja. Järvi oli vasta jäätymässä, rohkeimmat retkeilijät uskalsivat jo jäälle kulkemaan, vaikka virtauspaikat olivat selvästi vielä sulat.

Liesjärven kansallispuisto Tammelassa on kätevästi noin tunnin matkan päässä Helsingistä. Samalla seudulla on myös Torronsuon kansallispuisto, jonka kävimme myös kurkkaamassa samalla kertaa.

Muuten retken kuvasato jäi laihaksi, mutta mukana olleella dronella napattiin muutamia ruutuja. Ensi kertaa dronella leikkiessä jäi kuvaaminen vähän toissijaiseksi lennätykseen keskittyessä, pikkuinen DJI Spark osoittautui hauskaksi vempeleeksi. Kuvanlaatu ei varsinaisesti päätä huimaa, mutta lintuperspektiivistä on hauskaa tarkkailla maisemaa.

Katso myös muita kirjoituksia Suomen kansallispuistoista:

Leivonmäen kansallispuisto marraskuun harmaissa
Syysretki Etelä-Konneveden kansallispuistoon
Kiipeilyviikonloppu Olhavalla
Helvetinjärven kansallispuistossa

3x Brysselin parhaat kirjakaupat

Untitled

Tropismes

Galerie des Princesin lasikaton alta löytyy taianomainen kirjakauppa Tropismes. Henkeäsalpaavan korea peilisali tekee suuren vaikutuksen, mutta myös kirjakaupan valikoima on häkellyttävän laadukas. Englanninkielinen hylly on pieni, mutta selkeästi ajatuksella kuratoitu. Jokainen kirja vaikuttaa älykkäältä ja kiehtovalta, tekee mieli kantaa ne kaikki kassalle.

11, Galerie des Princes
Galeries Royale Saint-Hubert
Bryssel

Ptyx

Ixellesin alueella sijaitseva Ptyx erottuu jo julkisivullaan kadun varrelta. Sisällä tyylikäs sisustus jatkuu lattiasta kattoon, muista katsoa ylöspäin. Ranskankielisten kirjojen lisäksi erityisesti sarjakuvahylly on täynnä houkuttelevia teoksia.

Rue Lesbroussart 39
1050 Ixelles

Untitled

Peinture Fraiche

Taidetta, designiä, arkkitehtuuria, valokuvia. Peinture Fraichen taidekirjakauppa on täynnä visuaalisesti vetäviä teoksia. Sellaisia, joita tekee mieli jättää kotona pöydän kulmalle, lehteillä ohimennen muutama sivu kerrallaan, imeä itseensä inspiraatiota.

Rue du Tabellion, Notarisstraat 10
1050 Ixelles

Terveiset Brysselistä!

BrysselBrysselBrysselBrysselTerveiset Brysselistä! Olen ottanut tavaksi piipahtaa Belgiassa vuosittain, nyt on taas sen aika. Vaikka vaihto-opinnoista, jotka minut tänne ensi kertaa toivat on jo vuosia, edelleen tuntuu kotoisalta. Tällä kertaa olen tullut Brysseliin työreissulle, mutta ennen maanantaita on onneksi ollut kaksi täyttä päivää aivan omaa aikaa.

Vaikka vaihtui jo joulukuuksi, Brysselissä on lämmintä ja sataa tihkuttaa, kuten aina. Ensimmäisen vohvelin söin jo yöpalaksi lentokentältä kaupunkiin mennessäni. Rakastan Belgian kansainvälisyyttä, ympärillä puhuttaan milloin ranskaa, flaamia ja englantia, suloisessa sekamelskassa.

Nähtävyyksiä ei täällä tarvitse kiertää, kun kaupunki on tuttu. Silti käyn Mont des Artsilla ottamassa kuvan, kuljen Galerie du Roin lasikaton alla. On ihanaa, kun ei ole mitään varsinaisia suunnitelmia. Olen istunut itsekseni kahviloissa kirjan kanssa, notkunut päivän pitkin kirjakauppoja. Kipittänyt pitkin pikkukujia ja putiikkeja, istunut iltaa belgi-oluiden äärellä. Matkustanut junalla halki maaseudun ja kaupunkien kohti Antwerpeniä vaihtoaikojen parasta ystävääni tapaamaan. Kun tapaa vain kerran pari vuodessa, on aina paljon kerrottavaa.

Pimeän ja väsyttävän syksyn jälkeen on ollut palkitsevaa tuntea olevansa ainakin pari päivää aivan oikeassa paikassa. Olen miettinyt, että mikä siinä on, että vaikka kahviloita ja kuppiloita on tietysti Helsinkikin pullollaan, ei tällaiseen täysin vapaaseen ja ihanan irralliseen oloon pääse kuin ulkomailla ollessaan.