Skip to content

Kuukausi: joulukuu 2017

Vuoden 2017 yhdeksän parasta

sunnuntaiaamu2017
Vuosi 2017 alkaa lähestyä loppuaan ja nyt alkaa olla hyvä hetki summata sitä eri tavoilla pakettiin. Instagram-kuvista koottu #bestnine – yhdeksän tykätyimmän kuvan kollaasi -, on hyvä tapa poimia vuoden parhaita paloja talteen.

  1. Ultra Bran konsertti Ilosaarirockissa oli ehdottomasti kesän, ellei koko vuoden paras päivä. Myös joulukuun keikat Hartwall Areenalla olivat unohtumattomia.
  2. Zagrebista löytyi valas ja reppureissun tunnelmaa.
  3. Kesän ensimmäisellä mökkireissulla koira pääsi juoksentelemaan metsään ja minä loikoilemaan riippumattoon.
  4. Chamonix ja Alpit. Vuorille oli tällä kertaa aivan liian vähän aikaa, joten Mount Blancin juurelle pitää palata ensi vuonna uusiksi.
  5. Sarajevon kaunein auringonlasku. Sarajevo vei sydämen, siellä oli ihanaa.
  6. Eduskuntatalon marmoriportaissa on tullut ravattua tänä syksynä riittämiin. On etuoikeus olla töissä näin kauniissa rakennuksessa. Voisinkin joskus vilauttaa vähän kulissien takaa, miltä talossa muuten näyttää.
  7. Joulun välipäivinä ehti hyvin suunnitella tulevia matkoja ja rentoutua lapsuuden kodissa. Vaikka monessa makuasiassa olen äitini kanssa täysin eri mieltä, on mutsin toimistohuoneen tapetti älyttömän hieno!
  8. Lisää Bosniaa! Sarajevon lisäksi pistäydyin pikaisesti paahteisessa Mostarissa.
  9. Riemuloma Rivieralla, eli Nizzan rantabulevardi Promenade des Anglais. Aurinko, meri ja palmuja keskellä sateista syksyä, ei huono.

Lisää kuluneen vuoden matkamuistoja ja muita hyviä hetkiä löytyy Instagramistani @sunnuntaiaamu.

Kommentoi

Hajuvesikaupunki Grasse

grasse01grasse02Ranskan-reissulla ei ollut tarkoitus mennä Grasseen. Kun sää oli matkan viimeisenä päivänä vähän liian huono kiipeilyyn, hypättiin autoon ja ajateltiin mennä Verdonin kanjonille ihan vaan katselemaan maisemia. Lumiset vuoristotiet ja vuokra-auto eivät kuitenkaan olleet toimiva yhdistelmä, joten käännyimme takaisin ja päädyimme Grasseen.

Grasse on pieni, noin 50 000 asukkaan kaupunki vähän Nizzasta sisämaahan, vuorimaisemien keskellä. Kaupunki on tunnettu hajuvesitehtaistaan ja kutsuukin itseään parfyymipääkaupungiksi. Turistikaudella voisin vannoa, että en viihtyisi Grassen kapeilla kaduilla sekuntiakaan, mutta näin sesongin ulkopuolella spontaani pysähdys kaupungissa oli mieleeni.

grasse03grasse04Hajuvesitehtaita Grassessa on tosiaan useita, me vierailimme Fragonardilla. Muutaman salin ilmainen näyttely esitteli vanhoja hajuvesipulloja ja tuoksujen valmistusvälineitä. Itse tuotantotiloihin olisi päässyt kierroksille, mutta tyydymme vain vähän kurkkimaan ovelta.

Tehtaanmyymälässä kiertely sai nenän hetkessä sekaisin: satojen erilaisten parfyymien lisäksi tarjolla oli tuoksuvia saippuoita ja voiteita. Hauska yksityiskohta oli se, että suomeksi kaupassa horistessamme yksi myyjistä vastasi suomeksi ja kertoi olevansa suomalainen sukujuuriltaan.

// Grasse: the parfyme capital.

Kommentoi

Kiipeily Nizzan seudulla, osa II: Gorges du Loup

gorgesduloup03gorgesduloup06gorgsduloup05Etelä-Ranskan viikonloppureissun kivoin kiipeilypäivä oli Gorges du Loup -nimisessä kanjonissa. Lähestyminen kalliolle kulki ensinnäkin makeistehtaan ohi, josta löytyi tuliaisiksi karkkeja ja hilloja, sekä loppumatkan kaunista polkua joen vartta pitkin. Pienet vesiputoukset solisivat mennessään ja oranssit lehdet peittivät polun. Todella sievä ja ihana paikka!

Alueen ensimmäinen sektori  Mesa Verde löytyi helposti joen ylittävän sillan jälkeen, mutta siellä oli lähinnä mahdottoman vaikeita reittejä, joten jatkoimme eteenpäin. L’Hermitage-sektorille kääntyvä polku meni tietysti ensin epähuomioissa ohi, vaikka se oli merkitty selkeästi kivikasalla. Pienen harhailun jälkeen löysimme perille ja pidimme lounastauon tasanteella reittien juuressa.
gorgesduloup04gorgesduloup02gorgesduloup01Lounastauon jälkeen lähdettiin kiipeämään sektorin helpointa kolmen pitchin reittiä Camille danseuse étoile. Tai niin ainakin oli tarkoitus, mutta kun olin lähtenyt ensimmäisenä kiipeämään ja päässyt tuskaisesti toiselle pultille, tajuttiin, että reitti taisi olla sittenkin vähän sivummalla. Ei kun peruuttaen, ja uusi yritys oikealle reitille.

Edellisellä reissulla Ranskassa tuli aika pahasti takapakkia liidihommissa, vähäinenkin itsevarmuus, jota kesällä kiivetessä alkoi löytyä, ropisi roimasti alaspäin. Pää ei vaan kestä ”oikeissa” paikoissa läheskään niin pitkälle, kuin pitäisi. Helpon vitosen kiipeäminen ylhäällä rinteessä kuumotti ihan riittävästi, mutta kaverini Taija tsemppasi jatkamaan. Oli matkalla ensimmäiselle ankkurille lopulta ihan hyviäkin hetkiä kruisailla menemään. Harjoituksen puutetta, ja kyllä kelpaa näin komeissa maisemissa käydä harjoittelemassa!

Katso myös edellinen Kiipeily Nizzan seudulla -juttu, siinä on vinkkejä käytännön jutuista ja muista kallioista aluella.

1 kommentti

Ranskaan ja takaisin

ranska01 ranska02Leppoisaa sunnuntaita! Meikä palasi tänään takaisin viikonloppureissulta Ranskasta.

Lähdin viikonlopuksi toistamiseen tänä syksynä Nizzan seudulle kiipeilemään. Kierrettiin sekä edelliseltä reissulta tuttuja että uusia kallioita, sekä yllättävän paljon muutakin. Kaikin puolin näppärä ja mutkaton reissu.

Ainut yllätys matkassa oli sää – kun vielä edellisellä viikolla Etelä-Ranskassa näytti joidenkin ennusteiden mukaan olevan liki 15 astetta ja aurinkoa, osuimme me auringonpaisteen lisäksi myös kaatosateeseen ja lumisille vuoristoteille. (Vuokra-Fiatissa ei tietenkään ollut talvirenkaita, joten suunnillen noilla main ohjelmassa oli U-käännös takaisin päin.)

Palataan alkuviikosta tarkempien matkajuttujen kanssa, nyt nukkumaan ja kohti uutta viikkoa!

// Went to France. At some point it looked like Finland.

Kommentoi