Skip to content

Kuukausi: huhtikuu 2017

Paluu opiskelijavaihdon tunnelmiin Leuvenissa

leuven05leuven03leuven04leuven01leuven02
Keväällä 2015 asuin Brysselin kupeessa Leuvenissa. Olin silloin Leuvenin yliopistossa Erasmus-vaihdossa viiden kuukauden ajan. Leuven on pieni, kompakti, mutta eloisa kaupunki, jonka väestöstä huomattava on opiskelijoita.

Oli todella kummallista palata käymään Leuvenissa, kävellä samoilla kaduilla, samoilla kujilla. Täällä minä asuin, tuolla kävin kaupassa. Tuolla puistossa loikoilin kesäpäivinä, tuolla asui eräs ystävä, tuolla istuin luennoilla. Kaikki ne kuppilat, joissa kuluivat iltakaudet, kun olut tai viinilasi maksaa vain euron, pari. Kaupunki oli ennallaan, osasin yhä oikotiet kapeilla kujilla.

Vaihto-opiskelu oli todella onnellinen jakso elämässäni. Oli ihanaa olla irrallaan arjesta, kaukana kaikista vastuista ja velvollisuuksista. Ikään kuin olisi laittanut oman elämän pause-napin pohjaan, jättänyt sen Suomeen odottamaan. Tavallaan sai keksiä itsensä uudelleen, karistaa joitakin piirteitä pois, olla joissain asioissa toisenlainen. Kukaan ei tuntenut minua ennalta ja kaikki suhteet tuli luoda tyhjästä, puhtaalta pöydältä vailla mitään ennakkotietoja.

Tuntuu siltä, että vaihto-opiskelijat luovat ystävyyksiä samaan tapaan, kuin päiväkoti-ikäiset: ei tarvitse kuin istua jonkun viereen ja esittäytyä, ja sitten ollaankin jo kavereita.

Leuveniin palatessa oli ihana huomata, että tuolloin luodut ystävyydet myös kestävät ja tosi moni kaveri halusi yhä nähdä. Kuulumisia pystyi jatkamaan ihan samasta kohtaa, kuin mihin pari vuotta sitten oli jäänyt.

Kun lähdin lentokentälle aamulla aivan liian varhain, kaupunki vasta heräili. Ei tehnyt mieli lähteä, teki mieli jäädä.

// I was an Erasmus-student in Leuven, Belgium, two years ago. It was pretty emotional to visit the city again: things were mostly the same and I really felt like I wanted to skip my flight back home and just stay there.

Kommentoi

Leuvenin rumin puu

Ugly tree Leuven Ugly tree LeuvenPerjantain kevennyksenä yksi hupsuimmista nähtävyyksistä mitä tiedän: Leuvenin pikkukaupungissa Belgiassa on niin ruma puu, että se on merkitty turistikartalle.

Samassa puistossa vanhojen rakennusten katveessa on oikeastaan kaksikin samanlaista vänkyrää puunkäppyrää. En ole ihan varma, kumpi niistä nyt sitten virallisesti on se rumin, mutta olen itse päättänyt, että tämä kuvien yksilö vie voiton.

Onneksi tänään alkaa pitkä viikonloppu! Kevätflunssa on löytänyt tänne osoitteeseen, valitettavasti. Ehkä se muutamalla tippaleivällä ja kuohuvalla helpottaa.

// The ugliest tree in Leuven.

Kommentoi

Eurooppalaiset unet

eurooppalaiset unet emma puikkonenPitkästä aikaa kirjajuttu! Tämä arvio julkaistiin jo alkuvuodesta eräässä lehdessä, mutta ajattelin heittää sen tännekin tontille.

Emma Puikkosen Finlandia-palkintoehdokkaaksi päässyt Eurooppalaiset unet on todella taidokas episodiromaani.  Kirjan lukujen kohtaukset liittyvät vain löyhästi toisiinsa, mutta muodostavat silti verkkomaisen kokonaisuuden. Tarinoiden risteyskohtien oivaltaminen palkitsee lukijan. Erityisen onnistunutta on vaihtelu ajassa: mitä oli ennen, mitä on nyt, mitä voisi olla tulevaisuudessa.

Moninaisuudessaan yhtenäinen on Euroopan unionin slogan. Kirjan nimen mukainen rajaus nimenomaan Eurooppaan puhuttelee: maanosamme tuntuu olevan historiallisten käänteiden äärellä nytkin. Hahmojen kokemukset ovat hyvin kaukana toisistaan, mutta ne muodostavat silti vankan kokonaisuuden. Suuret tunteet ovat universaaleja, ne liikuttavat kaikkialla, ihmiset ovat samanlaisia.

Tarinat linkittyvät mielestäni uskottavasti myös tämän päivän ajankohtaiskeskusteluun. Onko Eurooppa vain yhden aikakauden uni? Toisaalta kirja myös luo toivoa ja muistuttaa osuvasti, miten sattumanvaraisilta historian suuret hetket jälkikäteen vaikuttavat.

Alle pariin sataan sivuun on tiivistetty ihon alle hiipiviä ihmiskohtaloita. Kertomukset nykypäivän ruotsalaislähiön somalitytöstä Berliinin muurin eri puolille jakautuneeseen perheeseen kuvaavat luontevasti kokonaisen maanosan käännekohtia ja jännitteitä.

// Book review Eurooppalaiset unet by Emma Puikkonen.

Kommentoi

Surrealismia Brysselissä: Magritte-museo

magritte01magritte02Brysselissä on paljon kaikenlaista kulttuuria, museoita ja gallerioita. Omissa kirjoissani Magritte-museo (Koningsplein 1) on niistä ehdottomasti ykkönen. René Magritten töitä kokoava museo on yksi lempimuseoistani maailmassa, ja jokaisella Belgian-reissulla käyn siellä uudelleen.

Magritte on belgialainen surrealisti, jolta suuri yleisö tuntenee parhaiten Kuvien petollisuus -nimisen teoksen, jossa piipun alla todetaan Ceci n’est pas une pipe. Magritten töissä on tyypillistä, että tavallisia asioita sijoitetaan kummallisiin yhteyksiin ja mittasuhteet heitetään sekaisin. Surrealismi, kaikessa kummallisuudessaan, toimii ihan erityisen hyvin mielen herättelyyn. Museosta jää samaan aikaan rentoutunut että inspiroitunut olo. Kun keskittyy pari tuntia ihan vaan olemiseen, näkemiseen ja kokemiseen, jälkikäteen pää tuntuu kevyeltä.

Magritte-museo on joka tapauksessa mahtava, suosittelen ehdottomasti, jos olet Brysselissä käymässä. Samasta Royal Museum of Fine Arts -kompleksista löytyy myös kasa muita näyttelyitä, merkittävimpänä yksittäisenä teoksena Marat’n kuolema. Siellä on myös laadukkaita vaihtelevia näyttelyitä. Museon nurkalta on hyvät näkymät kauniiseen Mont des Arts -puistoon.

// Best way to spend lazy day in Brussels: fine arts. Especially Magritte museum is really worth a visit.

Kommentoi

SKAM!

skamskam04skam02Paikkasin pääsiäislomalla yleissivistystäni ahmimalla SKAM-teinisarjan ensimmäiset tuotantokaudet. Sarjaa on hehkutettu suunnilleen kaikkien tuttujen toimeista, ja tietysti minäkin hurahdin täysin. Useampana iltana kello näytti jo aamuyötä, kun olin ajatellut ”vielä yksi jakso” aika monta kertaa putkeen.

Sarjan hahmot ovat mahtavia. Jokainen tytöistä on omalla tavallaan suosikkini. Noora on tosi cool, Eva vähän pihalla, Vilde neuroottisuudessaan aivan ihana ja Sana löytää aina jotain kipakkaa ja nokkelaa sanottavaa. Parasta Skamissa on se, että nuorten arki tuntuu pääosin uskottavalta. On draamaa ja suuria tunteita, repiviä riitoja ja tosiystävyyttä. On juhlia, jotka menevät ihan överiksi ja ensirakkauteen kohdistettuja valtaisia odotuksia.

On myös hienoa, että nuortensarja pystyy käsittelemään monenlaisia vaikeita tai tabuna pidettyjä aiheita. Sarjassa puhutaan muun muassa uskonnosta, seksistä ja päihteistä hyvinkin avoimesti ja jotenkin yleissivistävään sävyyn, kuitenkin siten, ettei homma vaikuta teennäiseltä.

SKAM katsottavissa YLE Areenasta.

// Norwegian youth series SKAM is amazing. Love it!

Kommentoi